Vaikutusvaltaisen kykytoimiston johtajan uskotaan hyväksikäyttäneen satoja viihdemaailman urasta haaveilevia poikia.
Japanilaisen kykytoimiston Johnny & Associatesin ympärillä viime keväästä asti vellonut hyväksikäyttöskandaali on kriittisen itsetutkiskelun paikka joukkotiedotusvälineille Japanissa.
Toimiston perustaja Johnny Kitagawan uskotaan hyväksikäyttäneen seksuaalisesti satoja viihdemaailman urasta haaveilevia poikia 1950-luvulta alkaen, ilmenee ulkopuolisten asiantuntijoiden laatimasta raportista.
Amerikkalaissyntyinen Kitagawa kuoli vuonna 2019. Hän oli 87-vuotias.
Elokuun lopulla julkaistun raportin mukaan median arkailu tarttua vuosikymmeniä pyörineisiin hyväksikäyttöhuhuihin ja -syytöksiin oli osasyy hyväksikäytön jatkumiselle ja uhrien suurelle määrälle. Kirjoittajat arvelevat, että taustalla vaikutti median huoli siitä, miten monia maan tunnetuimpia julkkiksia edustava toimisto vastaisi negatiiviseen uutisointiin.
Japanissa etenkin televisioyhtiöiden sarjat ja viihdeohjelmat – mutta myös tiedotusvälineet laajemmin – ovat riippuvaisia julkkiksista, joko suoraan tai välillisesti mainostajien tai yritysrakenteiden kautta.
– Tämä on pelkkä arvaus, mutta sponsoreilla on paljon valtaa kustannustoiminnassa, Kanto Gakuin -yliopiston mediatutkimuksen professori Katsuya Arai sanoo STT:lle.
Raportissa huomautetaan, että medialla oli useita tilaisuuksia raportoida hyväksikäytöstä. Räikein esimerkki lienee Johnny & Associatesin vuonna 1999 nostama kunnianloukkauskanne hyväksikäytöstä raportoinutta lehteä vastaan. Sekä Tokion hovioikeus että Japanin korkein oikeus hylkäsivät kanteen katsottuaan, että seksuaalirikoksia oli tapahtunut.
– Edes tällaisesta oikeuden päätöksestä ei ilmeisesti raportoitu kunnolla. Joukkotiedotusvälineiden toiminta oli medialle hyvin eriskummallista, raportissa lukee.
Kaksinaismoralismia
Vasta Britannian yleisradioyhtiö BBC:n maaliskuussa julkaisema dokumentti pakotti japanilaismedian ja kykytoimiston reagoimaan hyväksikäyttöskandaaliin. Arain mielestä on paljonpuhuvaa, että hyväksikäytöstä kertoi laajasti ensimmäisenä brittimedia, joka on immuuni kykytoimiston painostukselle.
Johnny & Associates myönsi ensimmäistä kertaa syyskuussa, että yhtiön perustanut Kitagawa oli syyllistynyt hyväksikäyttöihin. Kitagawaa ei hänen elinaikanaan kuitenkaan syytetty kertaakaan rikoksesta, kertoo muun muassa Japan Times.
Sittemmin Smile-Upiksi nimensä muuttanut toimisto on luvannut tarjota korvauksia ja psykologista tukea uhreille. Lokakuun alkuun mennessä korvauksia oli hakenut 325 sen entistä asiakasta.
Tiedotusvälineet taas ovat pahoitelleet epäonnistumisiaan ja luvanneet ottaa tapauksesta opikseen. Analyyseissään ne ovat esittäneet myös muita syitä raportoinnin puutteellisuudelle. Esimerkiksi Tokyo Shimbun -sanomalehti arvioi, että taustalla ei ollut niinkään huoli raportoinnin seurauksista, vaan se, että tapausta pidettiin pelkkänä viihdemaailman skandaalina.
– Tuo on aika kehno tekosyy, sanoo Arai.
Japanin viihdeteollisuus on ensinnäkin taloudellisesti merkittävä, hän muistuttaa. Toiseksi japanilaismediat yleisradioyhtiötä myöten ovat raportoineet innokkaasti muista viihdemaailman tapahtumista.
Sittemmin media on käynyt hyökkäyskannalle. Tämä kielii Arain mukaan samanlaisesta ryhmäajattelusta, joka johti alun perin raportoinnin puutteellisuuteen.
– Media ei ole muuttunut yhtään. Kun joku heikkenee, media siirtyy vahvemman taakse ja hyökkää heikomman kimppuun takaapäin. Tämä ei eroa yhtään siitä hienotunteisuudesta, jota osoitettiin Johnny Kitagawalle.
Systemaattista toimintaa
Kolmenkymmenen uhrin kertomuksiin perustuvasta asiantuntijaraportista välittyy kuva systemaattisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja valta-aseman väärinkäytöstä.
Kitagawa lähestyi yläkoulu- tai lukioikäisiä uhrejaan yleensä silloin, kun hän ja uhri yöpyivät samassa paikassa. Hyväksikäyttö sisälsi kehon ja sukupuolielinten koskettelua sekä joissain tapauksissa suu- ja anaaliseksiä.
Osaa uhreista hyväksikäytettiin kymmeniä kertoja.
Kykytoimiston asiakkaiden keskuudessa hyväksikäytöstä tiedettiin laajalti. Uhreja saatettiin jopa onnitella, sillä heidän uskottiin saavan lisää työmahdollisuuksia. Muutamat uhrit kertoivatkin, että heidän työmahdollisuutensa lisääntyivät huomattavasti hyväksikäytön jälkeen – toiset taas, että heidän mahdollisuutensa vähenivät heidän torjuttuaan Kitagawan.
Monet uhreista paljastivat lisäksi, että he saivat muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneen tuhatta jeniä Kitagawalta hyväksikäytön jälkeen. Nykyisillä valuuttakursseilla summat vastaavat enimmillään paria sataa euroa.
Idolit ovat kaikkialla
Vuonna 1962 perustettu Johnny & Associates on yksi Japanin viidestä johtavasta viihdemaailman kykytoimistosta. Toimisto tunnetaan erityisesti niin sanottujen idolien muodostamista Smap- ja Arashi-poikabändeistä.
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen vuoden 2021 parhaaksi valitussa gradussaan japanilaista fanikulttuuria tutkinut Noémi Lampioné Gombás kertoo STT:lle, että idolit ovat erityisesti 1990-luvulta alkaen keskittyneet entistä vähemmän musiikkiin. Nykyään he ovat mediapersoonia, jotka laulavat ja tanssivat, näyttelevät sarjoissa ja elokuvissa sekä esiintyvät radio- ja tv-ohjelmissa. Suurimman osan tuloistaan he saavat kuitenkin mainoksista.
Idolit ovatkin Japanissa kaikkialla.
– On sanottu, että monet japanilaiset näkevät idolien kasvoja enemmän kuin omien perheenjäsentensä kasvoja. Mielestäni tämä on osuva kuvaus, kertoo Lampioné Gombás.
Koska idolit eivät pelkästään laula ja tanssi konserttilavoilla vaan myös kertovat omasta elämästään lehdissä ja keskustelevat ajankohtaisista aiheista televisiossa, heidän ja yleisön välisestä suhteesta muodostuu vahva ja henkilökohtainen.
Japanin julkkisvetoisessa markkinointikulttuurissa tällaisille esiintyjille riittää kysyntää. Esimerkiksi vuonna 2020 Arashin jäsenet valtasivat viisi kärkisijaa miesten näkyvyyttä televisiomainoksissa mitanneella listalla.
Johnny & Associatesin ja median välinen riippuvuussuhde onkin ollut päinvastainen kuin voisi äkkiseltään kuvitella, sanoo Lampioné Gombás.
– Usein ajatellaan, että kykytoimistot tarvitsevat hyviä kontakteja televisio- ja mediayhtiöihin taatakseen näkyvyyttä asiakkailleen. Koska julkisuus on japanilaisen median valuutta, televisioyhtiöiden täytyy tehdä toimistoille palveluksia, Lampioné Gombás kuvailee.
Hänen mukaansa mediayhtiöt saattavat esimerkiksi tarjota työtä aloitteleville kyvyille, jotta isommat nimet puolestaan promotoisivat yhtiöiden tuotteita ja ohjelmia.
Tämä on tarjonnut kykytoimistoille mahdollisuuden hallita sekä omaa että asiakkaidensa julkisuuskuvaa rajoittamalla ei-toivottua raportointia.