Kesäkuun EU-vaalit ovat tärkeät myös ilmaston ja ympäristön kannalta. Noin 80 prosenttia ympäristölainsäädännöstämme tulee EU:n yhteisistä päätöksistä. Tulevan EU-parlamentin on ennakoitu olevan nykyistä konservatiivisempi ja ympäristövastaisempi. Ympäristöjärjestöt ovat huolissaan siitä, että ilmasto- ja ympäristöasiat eivät ole jatkossa EU:n tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla.
Suomen luonnon kannalta katsottuna EU-jäsenyys on tuonut paljon hyvää.
– Kyllä EU:sta on ollut ilman muuta iso hyöty. Yksi konkreettinen asia on se, että luonnonsuojeluun on saatu merkittävä lisärahoitus EU:n kautta, muistuttaa WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.
Life-ohjelman kautta Suomeen on saatu yli 200 miljoonaa euroa suojelurahoitusta. Ympäristölainsäädännöstämme noin 80 prosenttia on tullut EU:n yhteisten päätösten kautta.
EU-vaalit vaikuttavat myös luontoon
Kesäkuun EU-vaalit aiheuttavat kuitenkin huolta ympäristöjärjestöissä.
– Merkit viittaavat valitettavasti siihen, että asenteet ovat koventumassa ja ikään kuin takapakkia olisi tulossa, jos ei saada ympäristölle ystävällistä parlamenttia aikaan, ennakoi Luukkonen.
Kiistellyn ennallistamisasetuksen kohtalo jää vaalien jälkeen päätettäväksi, jos nykyinen puheenjohtajamaa Belgia ei saa taivuteltua Puolaa tai Unkaria muuttamaan kantaansa.
Huolta herättää myös vesien tila.
– Vesipuitedirektiivin tavoitteet pitäisi täyttää jo vuonna 2027 eli ihan hetken päästä saada meidän vedet hyvään tilaan. Nyt kuuluu napinaa, että pitäisikö sitäkin ruveta heikentelemään, toteaa Luukkonen.
Suurpetojen suojelu esillä
Moni EU-maa, Suomi mukaan lukien, ajaa suurpetojen, suden ja karhun, suojelun heikentämistä.
– Tämä lajidirektiivi, joka suojaa eri lajeja, jotka on aikanaan määritelty lajilistalle, niin sen heikentäminen tai sen avaaminen mahdollistaa meidän pelon mukaan se, että siellä tulee tapahtumaan erilaisia heikennyksiä tosi monelle lajille, pelkää Luukkonen.
Tulevat EU-parlamentaarikot päättävät myös sen, miten nopeasti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa edetään.