Jättiasteroidi aiheutti joukkotuhon 65 miljoonaa vuotta sitten – Chilestä löytyneet dinosaurusten fossiilit kertovat katastrofista

chile fossiilit
Chileläinen tutkija Valentina Poblete luulöytöjen parissa Rio de las Chinasin laaksossa helmikuussa 2020.
Julkaistu 18.01.2023 06:29
Toimittajan kuva
Janne Hopsu

janne.hopsu@mtv.fi

Dinosaurusten tuhoutumisesta on noin 65 miljoonaa vuotta, mutta eläinten jäänteet tuottavat yhä uutta tietoa ja uutisia. Tutkijat ovat löytäneet Chilen eteläkärjestä fossiileja, jotka antavat lisätietoa eliöstön viidenteen joukkotuhoon keskeisesti vaikuttaneesta jättiasteroidin maapallolle iskeytymisen vaikutuksista ja mahdollisesta uudesta dinosauruslajista.

Vuosina 2016–2020 tehtyjen tutkimusten löydöt ovat kaikkein eteläisimpiä dinosaurusten fossiilien löytöjä, pois lukien Antarktis. 

Tutkijat löysivät Chilessä sijaitsevasta Rio de las Chinasin laaksosta muun muassa lihansyöjänä tunnetun megaraptorien jopa kymmenmetrisiä jäänteitä. Kyse ei ollut aivan tavanomaisista kaivuutuloksista.

– Tätä ennen meiltä puuttui tiedonpalanen. Tiesimme, missä eli suuria nisäkkäitä, siellä oli myös suuria (dinosaurus)lihansyöjiä, mutta emme olleet vielä niitä löytäneet, sanoo uutistoimisto Reutersille Chilen antraktisen instituutin johtaja Marcelo Leppe

Löytöjen joukossa luultavasti myös uusi laji

Fossiilien joukossa oli myös lintuja muistuttavia, luultavasti hyöhenpeitteisten unenlagia-suvun dinosaurusten jäänteitä, jotka poikkeavat nykyisestä Argentiinasta ja Brasiliasta löytyneistä fossiileista. 

– Kyse saattaa olla uudesta lajista, mikä on todennäköistä, tai sitten ne ovat kuuluneet lähisukua olevaan dinosaurusperheeseen, sanoo Chilen yliopistot tutkija Jared Amudeo korostaen lisätutkimuksen tarvetta. 

Viidenteen joukkosukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten vaikutti keskeisesti nykyisen Meksikon Jukatanin niemimaalle iskeytynyt kymmenkilometrinen asteroidi. Etelä-Chilen tutkimukset ovatkin antaneet lisätietoa maapalloa kohdanneesta katastrofista. 

Tutkija Leppen mukaan iskun vaikutuksesta lämpötilat laskivat roimasti ja nopeasti Etelä-Amerikan mantereen eteläisimmillä alueilla. Kylmä kausi kesti jopa tuhansia vuosia.

Ennen asteroidia liitukausi oli ollut paljolti hyvin lämmin aikajakso. 

– Havaitsemamme valtava muutos biologisessa monimuotoisuudessa oli reaktio hyvin voimakkaaseen ympäristölliseen vaikutukseen, Leppe muotoilee. 

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat