Jim Koskinen on tiennyt lapsesta lähtien, että hän haluaisi joskus saada omia biologisia lapsia. Koskinen on homoseksuaali, joten hänen mahdollisuutensa saada lapsia ovat hyvin rajalliset. Koskinen ajaa Suomeen lakimuutosta, joka mahdollistaisi ei-kaupallisen sijaissynnyttämisen Suomessa.
Puoliksi vietnamilainen Jim Koskinen on kasvanut suuren suvun ympäröimänä. Vietnamilaisella perhekeskeisellä kulttuurilla on ollut vaikutusta siihen, että Koskinen haluaisi jonain päivänä myös oman perheen.
– Vietnamilaisille perhe tulee ensimmäisenä ja lapset pitävät myös vanhemmistaan huolta, Koskinen kertoo.
Koskinen uskoo, että hän voi jonain päivänä antaa hyvät eväät elämään seuraavalle sukupolvelle. Hän näkee isyyden elämäntapana. Haaveissa korostuu tavallinen arki lasten kanssa iloineen ja suruineen.
– Haaveilen siitä, että voisin antaa lapsille mahdollisuuden hyvään elämään, turvaa ja neuvoja.
Lue myös: Marko Toivonen on kärsinyt lapsettomuudesta 23 vuotta: "Kipunoi joka solulla"
Koskinen on homoseksuaali, ja hänen mahdollisuutensa saada lapsia on siksi erilainen moneen muuhun mieheen verrattuna.
Toisaalta moni seksuaalivähemmistöön kuuluva myös jakaa hänen kokemuksensa.
– Kun näen vaikkapa lapsiperheitä kaupan kassalla, tulee tunne, että haluaisin itsekin perheen ja lapsen. Sitten tulee se todellisuus, että se ei ole kovin helppoa tai mahdollistakaan minulle, Koskinen kertoo.
Saman vahvistaa myös lapsettomien yhdistyksen Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
– Kun puhutaan vähemmistöistä, sateenkaariperheistä, miespareista tai itsellisistä miehistä, kyllä ne lapsiperheellistymisen mahdollisuudet ovat Suomessa tosi rajalliset, Savio toteaa.
Lue myös: Jaakko haaveili isyydestä ja päätyi testaamaan hedelmällisyytensä – diagnoosi oli täysi shokki: "Musta hetki"
Politiikalla voi vaikuttaa
Lapsitoive sai Koskisen lähtemään mukaan politiikkaan. Nyt hän vaikuttaa Kokoomusnuorissa ja osallistuu myös useiden järjestöjen toimintaan.
Koskisen tavoitteena on, että Suomi muuttaisi lainsäädäntöään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen osalta.
– Haluan antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden saada lapsi. Jokaisella yksilöllä pitää olla oikeus mielekkääseen elämään ja siksi haluan olla vaikuttamassa tähän asiaan, Koskinen sanoo.
Sijaissynnytykseen tähtäävien hedelmöityshoitojen antaminen kiellettiin Suomessa hedelmöityshoitolailla vuonna 2007.
Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista kannattaa myös esimerkiksi Väestöliitto sekä Simpukka ry.
– Kyse on yhdenvertaisesta mahdollisuudesta perheellistyä, sanoo Savio.
Suomessa on hänen mukaansa toteutettu sijaissynnytyksiä onnistuneesti ennen hedelmöityshoitolakia.
Neuvonnalla ja sopimuksilla varmistettiin, että sijaissynnyttäjän, vanhempien ja lapsen edut toteutuvat ja osapuolet ovat tietoisia siitä, mihin ovat ryhtymässä.
Koskinen huomauttaa, että ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lisäisi lapsen saannin mahdollisuuksia myös muille kuin seksuaalivähemmistöjen edustajille.
– Kaikki naiset eivät voi saada lapsia esimerkiksi gynekologisten sairauksien vuoksi. Eli ei kyseessä ei ole vain yhden ihmisryhmän vaan koko yhteiskunnan asia, Koskinen sanoo.
Koskinen korostaa, että ei-kaupallinen sijaissynnytys perustuu vapaaehtoisuuteen ja auttamisenhaluun. Hän uskoo, että Suomestakin löytyisi henkilöitä, jotka olisivat valmiita auttamaan vanhemmiksi haluavia ryhtymällä sijaissynnyttäjäksi.
– On aikamoinen paradoksi, että on ihmisiä, jotka haluavat lapsia, mutta valtio ei sitä mahdollista, Koskinen sanoo.
Lue myös: Transmies Nooa ajatteli, ettei lapsen saaminen olisi mahdollista – tulikin raskaaksi
Homoseksuaalin lapsitoiveet herättävät myös negatiivista huomiota
Koskisen mukaan homoseksuaalin vanhemmuustoiveet herättävät edelleen Suomessa ajoittain negatiivista huomiota.
Ystäviltään Koskinen saanut lapsitoiveestaan positiivista palautetta, mutta tuntemattomien suhtautuminen tuntuu joskus tylyltä.
– Olen kuullut sellaisiakin kommentteja tuntemattomilta, että sinähän olet homo, ei sinusta voi tulla isää. Kyllä se vähän sattuu. Mikä minusta tekee sellaisen ihmisen, että en voisi olla hyvä isä?
Koskinen toivoo, että eri mieltä olevat ihmiset ymmärtäisivät inhimillisen toiveen vanhemmuudesta.
– Minua ei tarvitse hyväksyä, mutta toivon ymmärrystä. Uskon ymmärryksen johtavan lopulta hyväksymiseen, Koskinen sanoo.