Jo neljä asiantuntijaryhmää linjaa metsien tulevaa käyttöä – uusin paneeli kiistää olevansa ilmastopaneelin vastavoima

Politiikan areenoilla on väitelty esimerkiksi hakkuiden määrästä, luontokadosta ja erityisesti hiilinieluista. Hallitusohjelmaan valmistellaan politiikkasuosituksia asiantuntijapaneeleissa, joista tuorein on Metsäbiotalouden tiedepaneeli.

Sen myötä Suomessa toimii jo neljä paneelia: luontopaneeli, kestävyyspaneeli, ilmastopaneeli ja joukon tuoreimpana mainittu Metsäbiotalouden tiedepaneeli.

Metsäbiotalouden tiedepaneeli on työskennellyt muutaman kuukauden ja valmistelee politiikkasuosituksia hallitusneuvotteluihin.

Lue myös: Seuraavalla hallituksella päätöksen paikka: Nostetaanko hiilinieluja vai leikataanko päästöjä senkin edestä?

Ovatko paneelit kilpa- vai keskustelukumppaneita?

Jonkun mielestä paneeleja voi olla jo vaikea erottaa toisistaan saati tunnistaa, mikä minkäkin tehtävä on. Metsäbiotalouden tiedepaneeli kiistää olevansa vastavoima esimerkiksi paljon huomiota saaneelle ilmastopaneelille.

– En pidä tätä vastavoimana vaan keskustelukumppanina, Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen sanoo.

– Ensisijaisesti tuomme sinne [julkisuuteen] tasapainoista monitieteistä asiantuntijanäkemystä keskustelun pohjaksi, hän kuvailee paneelin tarkoitusta.

Asikainen on myös on Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja.

Lue myös: Vaalikeskusteluissa virheellisiä ilmastoväitteitä – "Olen ajoittain käynyt hieman kuumana", tunnustaa ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen

22:35

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan Suomen vaalikeskusteluissa on kuultu useita virheellisiä väitteitä ilmastoasioista. 

Paneeli nostaa esiin talouden ja suojelun tasapainoa

Paneelin tarkoituksena kerrotaan ratkaisujen löytäminen tilanteessa, jossa pitää tasapainotella ilmastotoimien, luontokadon ja metsien taloudellisen käytön välillä.

– Metsiin kohdistuu valtavasti odotuksia ja paineita. Meidän pitää edelleen ylläpitää tätä biotalouden tuotantoa, vaikka puuntuonti on tyrehtynyt, samaan aikaan luontokato pitää pysäyttää ja sitten tehdä ilmastotoimia ja kaikki nämä kohdistuvat tällä hetkellä metsäluonnon varaan, Asikainen kertoo.

Vaalitaistelun keskeiset metsäkiistat koskevat hiilinielujen kasvattamista ja hakkuiden määrää. Tiedepaneeli korostaa, että jos esimerkiksi lisäsuojelua halutaan, sen on oltava kustannustehokasta.

– Varmuus siitä, että se suojelutoimi tuottaa sen monimuotoisuus- tai luontokatomuutoksen, jonka me todella haluamme nähdä, Asikainen selittää.

Lue myös: WWF:n kysely: Miltei puolet huomioi ilmastonmuutoksen ja luontokadon äänestäessään, mutta lähes yhtä moni ei

Suomalaistutkimus selvitti puistoissa ja metsissä käyskentelyn vaikutusta pääkaupunkilaisten terveyteen – pelkkä viheralueen läheisyys ei riitä