Joensuussa kuollut 4-vuotias ei koskaan tavannut vastaavaa sosiaalityöntekijäänsä – valvova viranomainen ärähti

Joensuussa kesäkuussa kuollut 4-vuotias poika ei ollut koskaan tavannut vastaavaa sosiaalityöntekijäänsä kasvokkain. Asia käy ilmi paitsi asian esitutkinnasta myös aluehallintoviraston tekemästä selvityksestä.

Vastaavan sosiaalityöntekijän sijaan lasta oli tavannut säännöllisesti joukko muita sosiaalitoimen edustajia, joita yhtä sosiaalityöntekijä kuvaili työparikseen.

– En ole itse koskaan tavannut [poikaa], sosiaalityöntekijä vahvisti poliisin kuulusteluissa.

Valvova viranomainen: Monia riskejä, korjattava viipymättä

Aluehallintoviraston valvontapäätöksestä selviää, että vastaava sosiaalityöntekijä oli ollut pojan kanssa kuitenkin etätapaamisessa. Avi katsoi kuitenkin eilen valmistuneessa valvontapäätöksessään, että se ei ole riittävää, vaan lapsi olisi pitänyt tavata kasvokkain.

Aluehallintovirasto oli ottanut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun toiminnan valvottavaksi 12. kesäkuuta, pian pojan kuoleman jälkeen.

– Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun järjestämisessä on ollut asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantavia puutteita, jotka on korjattava viipymättä, päätöksessä jyrähdettiin.

– Lapsen tapaaminen tapahtuu aina ensisijaisesti henkilökohtaisena kasvokkain toteutettavana tapaamisena. Etätapaaminen on mahdollista vain perustelluissa poikkeustilanteissa, aluehallintovirasto linjaa päätöksessä.

Se katsoi, että etätapaamisiin liittyy riskejä lapsen edun ja turvallisuuden näkökulmasta.

– Etäkontaktissa ei voida täysin varmistua siitä, millaisessa tilassa lapsi on, vaikuttaako joku hänen olosuhteisiinsa ja mielipiteen muodostumiseen tapaamisen aikana, ja voidaanko varmistua tietoturvan toteutumisesta tapaamisen aikana. Etäyhteyden kautta ei voida tehdä havaintoja lapsen elinolosuhteista tai ympäristöstä samalla tavalla, kuin lähitapaamisella. Lapsen mielipiteen selvittäminen voi tapahtua myös vaihtoehtoisin keinoin kuin keskustelemalla, esimerkiksi erilaisten työmenetelmien, havainnoinnin tai leikin keinoin. Huomioitava on myös erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttö silloin, kun lapsi tarvitsee tukea kommunikaation välineeksi, päätöksessä luetellaan.

Alueella kärähdetty aiemminkin puutteellisista tapaamisista

Päätös painotti sitä, että puutteet lasten tapaamisissa olivat sellaisia, että hyvinvointialueen johdon tulisi ottaa asia korjattavakseen.

– Aluehallintovirasto katsoo, että vaikka puutteita voidaan havaita sosiaalityöntekijän menettelyssä, vastuu asiassa koskee myös lastensuojelun työnjohtoa, päätöksessä sanotaan.

Päätöksessä todettiin myös, että hyvinvointialueen tulisi kouluttaa henkilöstöä riittävästi lapseen kohdistuvan väkivallan ja muun kaltoinkohtelun tunnistamiseksi.

Päätös ei ole ainoa laatuaan. Myös toissa vuonna aluehallintovirasto oli kiinnittänyt huomiota puutteisiin lapsen tapaamisessa.

– Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ei selvittänyt kantelijan lapsen lastensuojelun tarvetta asianmukaisesti, eikä lasta tavattu henkilökohtaisesti lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirasto kiinnitti tuolloin vakavaa huomiota kantelun kohteena olleen sosiaalityöntekijän ammattitoimintaan siten, että lastensuojeluilmoitusten selvittämiseksi lasta tulee tavata, päätöksessä viitataan aiempaan ratkaisuun.

"Isi kiusaa" -puheet eivät hälyttäneet

Tapauksen esitutkinta-aineistosta käy ilmi, että päiväkodissa poika oli joskus puhunut "isin kiusaavan". Puheita ei kuitenkaan esitutkinnan perusteella ollut osattu tulkita lapsen äidin miesystävään liittyviksi tai liittyvän väkivaltaan.

Pojan mustelmiin oli päiväkodissa kuitenkin kiinnitetty huomiota. Lapsen äiti oli selittänyt niitä lapsen kaatumisilla potkulaudalla. Päiväkodissa selityksiä oli pidetty uskottavana, sillä olivat itsekin todistaneet pojan joutuvan onnettomuuksiin päiväkodissa leikkiessään ja koetellessaan rajojaan.

Asia haluttiin kuitenkin lastensuojelun tietoon, koska leikkiessä tulleet onnettomuudet liittyivät lapsen turvallisuuteen. Päiväkoti oli yrittänyt ensin soittaa vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja sen jälkeen laittanut tälle viestin.

– Soitatko [pojan nimikirjaimet] asiaan. Juteltiin äidin kanssa, viestissä luki.

Lastensuojelu ei kuitenkaan koskaan ehtinyt palata asiaan.

– Minulla oli todella kiire päivä toisten asiakkaiden asioissa. En ehtinyt silloin vastaamaan. Seuraavakin päivä meni aika työtehtäviä hoitaessa. Noissa tilanteissa täytyy priorisoida työtehtäviä, että missä vaiheessa niitä hoitaa. Saamani tekstiviesti päiväkodista ei herättänyt minussa mitään huolta, enkä ymmärtänyt, että olisi ollut kyse kiireellisestä asiasta, hän perusteli.

Lapsi kuoli vain päiviä viestistä

Viestiä seuraavana päivänä isäpuoli pahoinpiteli lapsen aiheuttaen kohtalokkaat vammat, joihin poika kuoli aamuyöllä seuraavana päivänä. 

Käräjäoikeus arvioi tuomiossaan, että lapsen äiti ei ollut vienyt lasta hoitoon, koska oli pelännyt lasten kaltoinkohtelun tulevan lastensuojelun tietoon.

Lapsen isäpuoli tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Äiti tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Keskusrikospoliisi tekee vielä esiselvitystä, jossa se arvioi, onko syytä epäillä lastensuojelun syyllistyneen asiassa virkarikokseen.

Lue myös:

    Uusimmat