Lastenneurologian erikoislääkärin mukaan kuka tahansa meistä voisi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen.
Epilepsia on kuta kuinkin kaikille tuttu sairaus, mutta käsityksemme ja mielikuvamme on siitä varmasti hieman rajoittunut.
Lastenneurologian erikoislääkäri ja Epilepsialiiton hallituksen puheenjohtaja Liisa Metsähonkala kertoo Huomenta Suomen keskustelussa, että arvioiden mukaan epilepsiaa sairastaa noin 0,5–1 prosenttia suomalaisista.
Yksittäisen epileptisen kohtauksen voisi kuitenkin saada kuka tahansa meistä, joten on tärkeää tietää, miten toimia, jos päätyy avustamaan epileptisen kohtauksen saanutta henkilöä.
Voit katsoa koko keskustelun yllä olevalta videolta.
Lue myös: Nämä ovat aivokasvaimen yleisimmät oireet – älä sivuuta olankohautuksella
Millainen sairaus epilepsia on?
Metsähonkala kertoo, ettei epilepsia oikeastaan ole vain yksi sairaus, vaan monimuotoinen sairauksien joukko.
– Ne ovat hyvin erityyppisiä sairauksia, kohtaukset voivat olla erilaisia ja taustasyyt ovat hyvin moninaisia, Metsähonkala kertoo.
Muun muassa se vaihtelee, liittyykö epilepsiaan jotain liitännäisoireita tai -sairauksia. Myös hoitovaihtoehdot ja ennusteet ovat hyvin erilaisia.
Epilepsiakohtaus saattaa olla esimerkiksi yleisimmin tunnettu tajuttomuus-kouristuskohtaus.
Epilepsian taustalla voi Metsähonkalan mukaan olla esimerkiksi aivojen rakenteellinen häiriö tai vaurio, aivokuoren kehityshäiriö, geneettinen taustasyy, aineenvaihdunnallinen tai tulehduksellinen syy.
Epilepsiakohtauksen aikana aivoihin tulee hallitsematon sähköinen purkaus, Metsähonkala selittää.
– Riippuen siitä, millä alueella aivoissa purkaus tapahtuu, oireet ovat sen mukaiset, Metsähonkala kertoo.
Lue myös: Katja muistaa poliisiautosta näytetyn pysähtymismerkin, mutta pian pimeni, ja hän heräsi teho-osastolta: "Elämä on hyvin pienistä asioista kiinni"
Onko epilepsiakohtaus vaarallinen?
Metsähonkalan mukaan valtaosa epilepsiakohtauksista on lyhyitä ja menee itsestään ohi.
– Eivätkä ne ole sillä tavalla vaarallisia, mutta toki ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita.
Rajun kouristuskohtauksen aikana voi esimerkiksi satuttaa itsensä. Pitkittynyt kohtaus voi olla Metsähonkalan mukaan jopa hengenvaarallinen.
– Totta kai on niin, ettei se varmaan aivoille terveellistä ole, että siellä on poikkeavia sähköpurkauksia. Lyhyet epileptiset kohtaukset eivät ole kuitenkaan sillä lailla vaarallisia.
Lue myös: Ruusu, 18, sai sairauskohtauksen lenkillä ja löi päänsä katukiveen – haluaa nyt kiittää auttajia: "Jaksetaan vielä välittää"
Taustatekijät ja syyt
Epilepsiaan vaikuttavat syyt lajitellaan sen mukaan, aiheuttavatko ne yksittäisiä epileptisiä kohtauksia vai toistuvia kohtauksia.
– Periaatteessa on niin, että kuka tahansa meistä voisi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen, Metsähonkala kertoo.
Arvioidaan, että noin joka kymmenes suomalainen saa elämänsä aikana yksittäisen epileptisen kohtauksen.
Epileptisen kohtauksen voi saada ilmankin mitään altistavia tekijöitä, mutta tyypillisiä altistavia tekijöitä ovat Metsähonkalan mukaan esimerkiksi valvominen, stressi, päihteiden käyttö, lääkkeiden käyttö ja tulehdustila.
Tietyt tekijät altistavat epileptiselle kohtaukselle, mutta sellaisen voi saada myös ilmankin mitään tiettyä altistavaa tekijää.
Toisin sanoen, myös näennäisesti terve ihminen voi saada epileptisen kohtauksen.
Epilepsiasta puhutaan, jos henkilöllä on erityinen taipumus epileptisille kohtauksille. Samat altistavat tekijät kuin yksittäisten epileptisten kohtausten kohdalla voivat provosoida kohtauksia Metsähonkalan mukaan myös epilepsiaa sairastavilla.
– Aika usein käy niin, että henkilöllä on selkeästi epilepsia, mutta taustasyytä ei pystytä nykykeinoillamme tunnistamaan, Metsähonkala kertoo.
Samoja epilepsialääkkeitä kuitenkin käytetään, vaikkei taustasyy olisikaan täysin selvä.
Lue myös: Suomalaistutkimus: Näin stressi ja psyykkinen kuormitus vaikuttavan riskiin sairastua dementiaan
Aivojen suojelu tärkeää
Epilepsiaa ei voi suoranaisesti ennaltaehkäistä, mutta samat toimet, jotka suojelevat aivoja, ovat tärkeitä. Hyvin arkinen esimerkki tällaisista toimista on esimerkiksi pyöräilykypärän käyttö.
Myös elintavoillaan voi vaikuttaa omaan sairauteensa.
– On hyvin tärkeää huolehtia hyvästä unesta, riittävästä levosta. Epilepsiat ovat erilaisia sen suhteen, että joillakin henkilöillä on selkeästi provosoivia tekijöitä, esimerkiksi vilkkuvat valot. Provosoivia tekijöitä kannattaa luonnollisesti vältellä.
Lue myös: Tiesitkö näitä viittä asiaa unesta? Unilääkäri purkaa myyttejä
Osaatko auttaa epilepsiakohtauksen saanutta henkilöä?
Metsähonkala uskoo, että ihmiset haluaisivat varmasti auttaa, mutta välttämättä ei tiedetä tarpeeksi, miten apua voitaisiin antaa.
– Toinen asia on sitten myös se, että kaikki meistä tunnistavat rajun, tajuttomuus-kouristuskohtauksen, jossa tajunta menee kokonaan ja ihminen jäykistyy, kaatuu ja alkaa kouristella. Mutta kun kohtaustyyppejä on niin erilaisia, niitä ei välttämättä tunnisteta, Metsähonkala selittää.
Esimerkiksi tajunnanhämärtymiskohtauksessa henkilön tajunta alenee ja hän saattaa olla vähän sekava, puuhailla omituisia, eikä vastata puhuteltaessa.
Joka tapauksessa on Metsähonkalan mukaan tärkeintä, ettei henkilöä jätetä kohtauksen aikana yksin.
Epileptisen kohtauksen saanutta henkilöä ei saisi jättää yksin.
Tajuttomuus-kouristuskohtauksen aikana on hyvä pysyä henkilön vieressä ja varmistaa, ettei henkilö satuta itseään eikä hänen päänsä esimerkiksi hakkaa johonkin. Suuhun ei laiteta mitään, Metsähonkala neuvoo.
– Heti kun kouristusoireet alkavat lievittyä, henkilö käännetään kyljelleen – usein voi tulla kuolaa tai oksennusta. Sitten odotetaan, että henkilö alkaa toipua. Kohtaukset menevät yleensä ohi muutamassa minuutissa, Metsähonkala kertoo.
Kohtauksen jälkeen henkilö saattaa olla vielä tokkurainen ja väsynyt. Tämän takia olisi tärkeää odottaa henkilön toipumista ja varmistaa, että hän tietää, mitä on tapahtunut ja minne on menossa.
Hätäkeskukseen ei Metsähonkalan mukaan ole välttämättä tarpeellista soittaa, jos henkilöllä on esimerkiksi epilepsiaranneke ja hän palautuu kohtauksen jälkeen tolkkuihinsa ja on itse sitä mieltä, ettei apua tarvitse hälyttää.
Hätäkeskukseen voi kuitenkin soittaa aina, jos ei ole täysin varma, miten kannattaisi toimia ja varsinkin silloin, jos ei tiedetä, onko henkilöllä epilepsia tai jos kohtaus vain jatkuu, eikä henkilö ala toipua.
Lue myös: Kati liukastui matkalla autolleen ja sai aivovamman – muistuttaa tärkeästä seikasta: "Ehdoton asia näin talvella"
Lue myös: "Ruskea kohina" voi auttaa tyhjentämään mielen ja nukahtamaan – tästä on kyse
Katso myös: Sakari meni totuttuun tapaan nyrkkeilytreeneihinsä – aivoinfarkti iski kesken sparrailun
1:21
Sakari meni totuttuun tapaan nyrkkeilytreeneihinsä – aivoinfarkti iski kesken sparrailun.