Huomenta Suomessa puhuttiin maanantaina likinäköisyyden lisääntymisestä HYKS:n silmätautien professori Tero Kivelän kanssa.
Osassa Etelä-Aasian vauraita maita likinäköisiä on jopa 90 prosenttia väestöstä. Länsimaissa noin joka toinen ei näe kauas.
– Karkeasti voi sanoa, että tästä tällä hetkellä kasvavasta ikäluokasta noin puolet ehkä tulee likitaitteiseksi, Tero Kivelä sanoo.
Kuulostaa siltä, että kaikki ovat pian silmälasien tarpeessa. Mistä tämä johtuu?
Altistaako hyvä ravitsemus likinäköisyydelle?
Kivelä selventää likinäköisyydessä olevan kyse siitä, että silmän sarveiskalvon kaarevuus, silmän sisällä oleva linssi eli mykiö sekä silmän pituus ovat keskenään epäsuhdassa.
– Silmä on taittovoimaansa nähden liian pitkä.
Silmä kasvaa pituutta samaan yleisen kasvupyrähdyksen kanssa murrosiässä. Tämä on syy, jonka vuoksi Kivelä arvelee ravitsemuksen vaikuttavan likinäköisyyden lisääntymiseen ainakin altistavana tekijänä. Hyvä ravitsemus saattaa mahdollistaa silmän kasvun niin pitkäksi kuin ihmisen genetiikka sallii.
Ravitsemuksen ja likinäköisyyden yhteyttä on kuitenkin tutkittu vielä vähän.
Luonnonvalinta ei enää vaikuta geenien siirtymiseen
Likinäköisyys on perinnöllistä.
Geenit vaikuttavat likinäköisyyteen muutakin kautta, sillä likinäköisyys on periytyvää. Esimerkiksi Aasiassa likinäköisiä on ollut paljon jo pitkään.
Aiemmin luonnonvalinta saattoi karsia likinäköiset huonot metsästäjät naimamarkkinoilta, mutta enää samanlaista ilmiötä ei ole havaittavissa. Likinäköisyyttä on mahdollista hoitaa silmän optiikkaa silmälasein, piilolinssein tai laserleikkauksella.
– Likitaitteisuus ei ole sairaus, jota tarvitsisi hoitaa, Kivelä muistuttaa.
Elintavat vaikuttavat likinäköisyyden ilmenemiseen
Mahdollista on myös, että elintapamme vaikuttavat likinäköisyyden lisääntymiseen. Ulkona oleskelulla ja liikunnalla on väestötasolla huomattu olevan yhteys likitaitteisuuden ilmenemiseen, Kivelä huomauttaa.
Myös digilaitteista lähtevän sinisen valon on tuoreessa tutkimuksessa todettu olevan riski silmän terveydelle. Sininen valo näyttää muuttavan silmän verkkokalvon molekyylejä tavalla, joka saa ne tuhoamaan silmän soluja. Tämä voi aiheuttaa silmänpohjan rappeuman, joka heikentää näöntarkkuutta.
Kivelä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, voivatko digilaitteet lisätä likinäköisyyttä.