Joka vuosi täysi-ikäistyy satoja lapsia, joilla on takanaan vähintään kymmenen sijoituspaikkaa – "Tämä on valtavaa rakenteellista pahoinpitelyä lapsia kohtaan"

Tilanne on nurinkurinen, sillä sijaishuollon pitäisi tukea ja kohentaa lapsen kehitystä. Asiantuntijan mukaan vuosittain arviolta sadat lapset täysi-ikäistyvät takanaan vähintään kymmenen sijoituspaikkaa.

Lue myös: Yonatan Gebrenegus kävi läpi useita laitoksia ja tuli täysi-ikäiseksi koulukodissa – nyt hän kertoo, miksi nuoret syrjäytyvät

Useita laitospaikkoja nuoruudessaan läpikäynyt Yonatan Gebrenegus kertoo, että kun ammattilaiset vaihtuvat tiuhaan, nuori kyynistyy ja menettää halunsa luottaa aikuisiin. 

– Ja sitten syntyy sellainen käsite kuin "ei kiinnosta" -nuori.

Gebreneguksen mukaan toistuva hylkäämisen kokemus saa aikaan sen, että nuori alkaa esittämään, että asiat eivät enää kiinnosta. Todellisuudessa nuori pelkää tulevansa uudelleen hylätyksi.

– Ja sitten ammattilaisilla saattaa tulla turhautunut olo, että "miksi mä en saa kontaktia tähän nuoreen", toteaa Gebrenegus.

Jopa 50 laitospaikkaa lapsuuden aikana

Vuosittain arviolta sadat lapset täysi-ikäistyvät takanaan vähintään kymmenen sijoituspaikkaa.

Kuntatalolla kerrotaan, että välinpitämättömyys on johtanut siihen, että osa lapsista kiertää jopa yli 50 sijoituspaikkaa. Asiantuntijan mukaan Suomessa ollaan tilanteessa, että lapset, jotka tarvitsisivat eniten apua, saavat sitä vähiten.

– Tämä on tällaista valtavaa rakenteellista pahoinpitelyä ja väkivaltaa näitä lapsia kohtaan, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. 

– Sijaishuollon tehtävä kuitenkin on luoda lapsen olosuhteet paremmiksi kuin ne olivat aiemmin. Näiden lapsien kohdalla on hyvin kyseenalaista, että onko mikään muuttunut paremmaksi, Puustinen-Korhonen jatkaa.

Puustinen-Korhonen kertoo, että nykyjärjestelmä toimii nurinkurisesti.

– Lapsia yritetään sovitella näihin sijaishuoltopaikkoihin, sen sijaan, että sijaishuoltojärjestelmää yritettäisiin muokata sellaiseksi, että kaikille lapsille löytyisi palvelut, kiteyttää Puustinen-Korhonen.

Kuntatalolla toivotaan, että uudet hyvinvointialueet aloittavat ryhtiliikkeellä.

– Jokainen ymmärtää, että jos sijoituspaikkoja kertyy seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, jopa kaksikymmentä, niin voidaan heittää hyvästit sille vakaalle kasvuympäristölle. 

Asiantuntija avaa syvemmin ilmiötä artikkelin alusta löytyvällä videolla.