Pitääkö Suomen vetää koronahätäjarrusta? Kokoomuksen ja SDP:n kansanedustajat yksimielisiä: "Koko maan kuormitus on pelottavan korkealla, mutta..."

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma sanoo, että hätäjarrun käyttöönotto tarkoittaisi mitä todennäköisimmin etätöitä ja -koulua, kokoontumisrajoituksia ja ravintoloiden tiukempia aukioloaikoja ilman koronapassin käytön mahdollisuutta. 

– Palattaisiin varmaankin siihen, että kello viideltä iltapäivällä ravintolat menisivät kiinni.

Vielä hätäjarru ei kuitenkaan ole tarpeen, Kauma ja SDP:n kansanedustaja Aki Lindén ajattelevat.

– Jos itse olisin hallituksen tuolissa, katsoisin vielä maltilla. Olemme menossa kohti joulutaukoa, koulut, työpaikat ja monet ovat jäämässä joululomalle. Esimerkiksi Hus-alueella tartunnat ovat jopa vähentyneet siinä mielessä, että ei ole enää niin suurta ruuhkaa teho-osastopaikoille ja sairaalapaikoille kuin jokin aika sitten. Jotkut merkit ovat jopa positiivisia. Siinä mielessä laittaisin hiukan jäitä hattuun, Kauma sanoo.

– Olen samaa mieltä siitä, että olennaista on, mitä tapahtuu sairaalakuormitukselle. Koko maan kuormitus on pelottavan korkealla, mutta ei teho-osastojen osalta vielä siinä tilanteessa missä viime keväänä, kun se kävi 80:ssä. Olennainen ero on, että tilanne on levinnyt koko maahan, kun aiemmin 2/3 osaa kuormituksesta oli Uudellamaalla, Lindén lisää.

Lue myös: Asiantuntija Guardianille: Jos sait tehosterokotteen yli kolme kuukautta sitten, se ei suojaa sinua enää oireilevalta omikronilta

Kauma nopeuttaisi tehosterokotuksia

Kauma muistuttaa, että vaikkei hätäjarrua käytettäisi, se ei tarkoita, etteikö mitään tulisi tehdä. 

– Itse olen sitä mieltä, että varsinkin rokotekattavuuden lisääminen on edelleen se ykkösasia. Myöskin, kun aikaisemmin THL on suosittanut 5–6 kuukauden taukoa ennen kolmannen rokotuksen ottamista. Itse harkitsisin sitä, voisiko sitä jopa aikaistaa, esimerkiksi kolmanteen kuukauteen, plus ottaisin siihen työterveyshuollon niitä rokotuksia antamaan, jolloin sitä voitaisiin nopeuttaa. 

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kommentoi MTV:lle sunnuntaina, että hätäjarrun käyttö on pohdinnassa tällä viikolla. 

– Hyvin pitkälle hätäjarrumekanismin kriteerit ovat täyttyneet. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kriisiytymässä, erikoissairaanhoidossa on jo jouduttu ajamaan alas elektiivistä [ei-päivystyksellistä] hoitoa. Samoin on täyttynyt positiivisten testien määrä. Hätäjarrussa on mainittu, että sen tulisi olla alle 4 prosenttia. Meillähän on ollut jo useamman viikon 6–7 prosenttia positiivisten testien määrä [osuus], Varhila sanoi.

Lue myös: Joko tarvitaan hätäjarrua? Näin vastaavat asiantuntijat: "Ihmiset jaksavat noudattaa rajoituksia paremmin, kun ne vastaavat paikallista koronatilannetta"