Lait, säädökset ja lupaukset velvoittavat huomioimaan liikuntaesteiset ja muilla tavoin vammaiset henkilöt julkisia tiloja suunniteltaessa. Tämä ei kuitenkaan läheskään aina toteudu vaaratilanteissa.
Kun Atso Ahonen lähtee kauppakeskukseen kahville tai shoppailemaan, käy hän mielessään suunnitelman vaaratilannetta varten. Ovatko kaikki hätäuloskäynnit portaiden tai hissien takana, onko opasteihin merkattu kokoontumispaikkaa hätätilanteessa?
Jos palohälytys alkaisi soida tilassa, josta hän ei sähköpyörätuolilla pääsisi pois, soittaisi sähköpyörätuolilla liikkuva Ahonen hätänumeroon. Näin hän varmistaa, ettei häntä unohdeta.
– Ei ole mitään varmuutta, että kukaan olisi välttämättä tiedostanut siellä olevan pyörätuolin kanssa henkilön, joka ei pääse pois kerroksesta.
Palohälytykset ovat yleisimpiä tilanteita, joissa hätäpoistumiselle on tarvetta. Mutta vaaratilanteita voi olla monenlaisia.
– Jos vaikka pitäisi painua maahan matalaksi, enhän minä pysty sitä tekemään. Pitää vaan koittaa miettiä, mihin kulman taakse voisi päästä piiloon.
Turvattomuudentunteet yleisiä
Invalidiliiton saamien yhteydenottojen perusteella fyysisesti vammaisilla ihmisillä on huolta siitä, miten he pääsevät pois esimerkiksi palohälytyksen sattuessa julkisista rakennuksista, joissa he eivät ole tottuneet asioimaan, sanoo liiton juristi Ranja Alava.
Kauppakeskukset ovat puolijulkisia tiloja, joita pelastuslaissa määrätyt velvoitteet koskettavat. Pelastussuunnitelmissa tulee huomioida eri tavoilla liikkuvat ihmiset.
– Nähdäkseni turvattomuuden tunnetta kokee moni fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö. Vaikka on olemassa pykälät ja säännöt ihmisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi, arkielämässä ja tosipaikassa ne eivät ollenkaan aina toteudu, Alava sanoo.
Esteettömyysasiantuntijana ja Riesa-konsulttiyrityksen perustajajäsenenä toimiva Ahonen on kuullut pyörätuolia käyttäviltä ystäviltään kokemuksia tilanteista, joissa liikuntaesteiset tai muutoin vammaiset henkilöt ovat jääneet ilman riittävää ohjeistusta hätätilanteissa.
– Ne ovat olleet haasteellisia eikä niissä tilanteissa selvästi ole prosessissa huomioitu esteettömyyttä. Eli he ovat olleet vähän hukassa, mihin pitää liikkua kerroksesta, josta ei pääse muutoin kuin vaikka hissillä pois.
1:30
Katso myös: Julkisen liikenteen esteettömyyteen luvataan parannuksia. Huomenta Suomen uutiset 23.11.2023.
Kauppakeskuksissa tilanteet kartoitettu
Kaikista MTV Uutisten tavoittamista kauppakeskuksista pääkaupunkiseudulla kerrotaan, että henkilökunta on koulutettu opastamaan hätätilanteessa kaikkia asiakkaita, myös liikuntaesteisiä.
Pelastussuunnitelmissa on huomioitu tilanteet, joissa ihmiset eivät pääse poistumaan hätäuloskäynneistä omin voimin.
Lisäksi esimerkiksi Triplassa, Isossa-Omenassa ja Redissä jokaisesta kerroksesta löytyy palo-osastot, joissa voi turvallisesti odottaa pelastushenkilökunnan saapumista, mikäli poistuminen suoraan uloskäynneistä ei ole mahdollista.
Useammasta keskuksesta kerrotaan, että esteettömyyttä on kartoitettu liikuntaesteisten itsensä kanssa. Se on Ahosen mukaan tärkeää, koska muuten jotain olennaista voi jäädä huomaamatta.
– Pienikin porras voi olla todella iso este vaikkapa pyörätuolin käyttäjälle.
Esteettömyydessä täytyy huomioida muutkin kuin liikuntaesteiset. Esimerkiksi kuulovammaisia varten hälytysten täytyy näkyä myös valojen muodossa, ja näkövammaiset tarvitsevat selkeät äänelliset ohjeet ja heille sopivia opasteita.
– Pelastussuunnitelmia laadittaessa on keskeistä yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Fyysisesti vammaisten ihmisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, että he voivat osallistua suunnitteluun ja toteutukseen, Invalidiliiton juristi Alava sanoo.
"Liikaa ei voi antaa pelolle tilaa"
Ahosen mukaan esteettömyyden huomiointi kehittyy hiljalleen, mutta parannettavaa on yhä paljon.
Vammaton ihminen ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten paljon omaa arkista liikkumistaan voi joutua miettimään, puhumattakaan vaaratilanteesta.
– Tietenkin se ahdistaa ja pelottaa, Ahonen kuvailee.
– Mutta ei voi liikaa antaa pelolle tilaa, muuten ei voisi kulkea oikein minnekään, koska aina saattaa olla se riski, että tulee vaikka palohälytys. Se jännittää, mutta pitää vaan luottaa siihen, että näihin prosesseihin on toivon mukaan panostettu.
Katso myös: Pyörätuoli ei rajoita Amanda Kotajan elämää, ellei hän ole liikkeellä yksin.
1:41
