Vastaamo-jutussa on enemmän uhreja kuin missään rikosjutussa aiemmin. Vaikka kaikki eivät hae korvauksia, Valtiokonttorissa varaudutaan merkittävään piikkiin hakemusten määrässä.
Valtiokonttori miettii keinoja, joilla Vastaamo-jutun uhrien korvaushakemukset voitaisiin ottaa käsittelyyn tavallista nopeammalla aikataululla.
– Perehdymme käräjäoikeuden tuomioon, minkä jälkeen tiedämme tarkemmin, miten on mahdollista edetä käsittelyssä. Käsittelyn viivytyksettömyys on tavoitteena, lakiasiainpäällikkö Noora Allenius Valtiokonttorista kertoo.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden on määrä antaa tuomio jutussa 30. huhtikuuta. Aleksanteri Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, tuhansista törkeistä yksityiselämää loukkaavista tiedon levittämisistä ja törkeän kiristyksen yrityksistä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Jutussa rikosilmoituksen teki ja sitä myötä asianomistajaksi tuli yli 22 000 ihmistä. Asianomistajien määrällä mitattuna kyseessä on Suomen historian suurin rikosjuttu.
Lue myös: Aleksanteri Kivimäen karkumatka päättyi noloon mokaan – julkaisi kuvan kalliista shamppanjapullosta
Tavallisesti 5 000 hakemusta vuodessa
Valtiokonttori maksaa rikosten uhreille korvauksia valtion varoista. Vastaamo-jutun asianomistajat ovat rikosvahinkolain perusteella oikeutettuja hakemaan korvauksia Valtiokonttorilta, vaikka Kivimäkeä ei tuomittaisikaan tai hänellä ei olisi varoja maksaa sovittuja korvauksia.
Vaikka kaikki asianomistajat eivät vaadi korvauksia, on Valtiokonttorissa ennakoitu, että jutusta aiheutuu huomattava piikki korvaushakemusten määrään.
Tavallisesti virasto saa vuosittain noin 5 000 korvaushakemusta. Valtiokonttorissa on jo aiemmin ryhdytty varautumaan ja suunnittelemaan toimintaa Vastaamo-uhrien korvaushakemuksia silmällä pitäen.
– Vastaamo on siinä mielessä harvinainen tapaus, että samaan rikoskokonaisuuteen perustuen on tulossa suuri määrä hakemuksia. Hakemusten suuren määrän vuoksi Valtiokonttori myös kehittää prosessejaan hakemusten käsittelemiseksi, Allenius sanoo.
1:09
Vastaamo-oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä kuultiin puolustuksen loppulausunto.
Lue myös: Yli 1000 Vastaamo-asiakasta on sopinut korvauksista Aleksanteri Kivimäen kanssa
Yhteistyötä uhrien juristien kanssa
Valtiokonttori tekee yhteistyötä muun muassa huomattavaa määrää asianomistajia edustavien vastaamonuhrit.fi-juristien Paula Pajulan ja Jenni Raiskion kanssa. Tavoitteena on, että korvaushakemusprosessi olisi asiakkaille mahdollisimman sujuva ja helppo.
Pajulan ja Raiskion toimistoissa on noin 2 600 asianomistajaa, joiden puolesta he tekevät korvaushakemukset Valtiokonttoriin. Kuten muutkin heidän palvelunsa, myös tämä on Vastaamo-jutun asianomistajille ilmaista.
STT uutisoi aiemmin Pajulan ja Raiskion asiakkaista, jotka ovat tehneet sovintosopimuksen Kivimäen kanssa. Sovintomenettelyn tarkoituksena on välttää erilliset siviilioikeudenkäynnit korvauksista.
Kivimäen kannalta sovittelu kannattaa siksikin, että käräjäoikeus voi ottaa sen huomioon lieventävänä asianhaarana tuomitulle rangaistusta määrätessään. Hän kiistää edelleen kaikki syytteet.
Pajula ja Raiskio kertovat, että he voivat ottaa uusia asiakkaita huhtikuun 20. päivään saakka.
– Niiden ihmisten, jotka osallistuvat sovintomenettelyymme, ei tarvitse eikä tulekaan tehdä mitään itse. Juristimme hoitavat korvaushakemusasiat Valtiokonttorin kanssa, jotta pääsemme yhdenmukaiseen ja mahdollisimman nopeaan prosessiin, Pajula kertoo.
Tavoitteena on helpottaa paitsi uhrien tilannetta, myös Valtiokonttorin työtä.
– On kaikkien kannalta hyvä, että kokonaisuus on hyvin ja harkitusti hoidossa. Näin pyrimme huolehtimaan myös siitä, etteivät Vastaamo-jutun uhrien hakemukset vaikuta muiden asiakkaidemme hakemusten käsittelyaikoihin, Valtiokonttorin Allenius sanoo.
Tällä hetkellä virastoon saapuvien rikosvahinkokorvaushakemusten odotettavissa oleva käsittelyaika on 6–8 kuukautta.
Lue myös: Vastaamo-vyyhdin puolustus muistuttaa, että syyttömyysolettama kuuluu myös Julius Kivimäelle
Korvaussummista ei vielä tietoa
Allenius kertoo, että rikoksen uhrit voivat hakea Valtiokonttorilta korvausta muun muassa kärsimyksestä, tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestä. Vastaamo-jutussa kaikki rikosnimikkeet eivät kuitenkaan oikeuta kärsimyskorvauksiin.
– Rikosvahinkolain mukaan kärsimyskorvauksia ei voi hakea yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Sitten taas, jos on kyse kiristyksestä tai sen yrityksestä, kärsimyksestä voi hakea korvausta, Allenius sanoo.
Allenius ei halua arvioida, minkä suuruisia korvauksia Vastaamo-jutun uhreille saatettaisiin päätyä maksamaan.
– Rikosvahinkolain osalta Valtiokonttori on noudattanut lähtökohtaisesti henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan korvaussuosituksia. Mutta tämä on meille uudentyyppinen tilanne, ja tulemme käymään tarkkaan läpi sen, miten korvaustasoa ryhdytään määrittelemään.
1:30
Näin syyttäjä perustelee, miksi Julius Kivimäki on Vastaamo-kiristäjä.