Juulia putosi hevosen selästä rajuin seurauksin: "Ei ollut tietoa, olenko ihan vihannes"

Isokyröläinen Juulia joutui kesällä hurjaan ratsastusonnettomuuteen.

Juulia Piippo, 27, joutui heinäkuun lopulla ratsastusonnettomuuteen, josta hän kuntoutuu edelleen.

Isossa-Kyrössä omalla hevostilallaan asustava Juulia kertoo MTV Uutisille, että onnettomuus sattui 30. heinäkuuta noin viiden aikoihin iltapäivällä, kun hän oli suorittamassa näyttökoetta liittyen ravikisojen Montén C-ajolupakurssiin.

Monté on raviratsastuksen kilpailumuoto. Näyttökokeen jälkeen Juulia olisi saanut kilpailla raveissa omalla hevosella. Koetta varten Juulialla oli lainassa ystävän hevonen.

– Lähtötilanteessa se hevonen ei oikein totellut, vaan lähti sisäradalta väistämään kohti ulkorataa, kun muut lähtivät suoraan.

– Jouduin aika kovaa käskemään sitä oikealla jalalla. Montéssa ei saisi käyttää jalkoja, vaan pitäisi olla häiritsemättä hevosta niin hyvin kuin suinkin. 

Monté-näyttökokeessa mennään kaksi kierrosta raviradan ympäri. Matkaa tulee noin 2 100 metriä, kuten yleensä ravikisoissa.

– Toisessa etukurvissa tunsin, kuinka jalustin lähtee irti. Varusterikko.

Juulia yritti korjata tilannetta, mutta vauhtia oli liikaa, arviolta noin 40 kilometriä tunnissa.

– Jalkani lipesi sieltä lopullisesti ja tulin suoraan pää edellä alas. 

Hän muistaa tulleensa voltin kautta niskoilleen niin, että kehon oikea puoli iskeytyi maahan. Hän ei ehtinyt ottaa käsillään yhtään vastaan.

– Niska sai kaikista isoimman tärskyn. Kypärä meni halki.  

Sitten kaikki pimeni. Hän heräsi sairaalasta yöllä, noin kahdeksan tuntia myöhemmin. 

Oli epävarmaa, miten käy

Juulia ei muista putoamisen jälkeisistä tunneista mitään. Hänelle on kerrottu, että paikalle hälytettiin ensin ambulanssi ja sitten pelastushelikopteri, jolla hänet vietiin Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolle. 

– Sieltä heräsin joskus aamuyöllä. Sekavassa tilassa tietysti, en oikein tajunnut, missä olen. 

Tapahtuneesta oli ilmoitettu Juulian perheelle. Läheiset olivat olleet kauhuissaan kuultuaan tämän makaavan tajuttomana sairaalassa.

– Kun tilastani ei ollut tietoa ennen kuin herään, että olenko ihan vihannes, toki kaikki olivat ihan paniikissa.

Juulian vanhemmat olivat yöllä ajaneet Tampereelle sairaalalle, yöpyneet potilashotellissa ja tulleet aamulla häntä katsomaan. Helpotus oli valtava, kun Juulia heräsi tilanteeseen nähden hyvissä voimissa. 

Selkäydinvamma ja aivovaurio

Juulialla diagnosoitiin selkäydinkontuusio, selkäytimen vaurio ilman ranka- tai luumurtumia.  

– Lääkäri ihmetteli, miten yksikään luu ei murtunut. Se oli todellakin ihme. 

Pään alue oli ottanut isoimman osuman. 

Juulialla todettiin myös aivovaurio. Tämä näkyi niin, että aluksi hänen oikea kätensä ja jalkansa eivät toimineet ollenkaan. Vasemmalla puolella kaikki tuntui olevan kuin ennenkin, mutta oikea puoli kehosta reistaili ja siellä ilmeni tuntopuutoksia ja hermosärkyä.

Lisäksi hänelle oli tullut lonkkavaurio ja pehmytkudosvaurioita ympäri kehoa. 

Kypärä saattoi pelastaa hengen

Juulia arvioi, että hän putosi maahan hevosen selästä noin 175 sentin korkeudesta. Kaikki varusteet menivät luonnollisesti rikki pudotessa sellaisesta korkeudesta kovassa kilpailunopeusvauhdissa. 

– Kypärä oli onneksi päässä, en varmaan muuten olisi tässä. 

Juulia kertoo, että kypärä oli turvaluokitukseltaan verrattavissa moottoripyöräkypärään. Myös turvaliivi pehmensi hieman hänen saamiensa vammojen vakavuutta. 

Kunto palautuu ajan myötä

Rajusta putoamisesta huolimatta toipumisennuste oli hyvä. Lääkäri arvioi, että nuoren ikänsä vuoksi Juulia palautuisi ennalleen ajan myötä.

Tilanne tuntui joka tapauksessa raskaalta. Edessä olisi pitkä kuntoutus eikä tietoa siitä, miten pitkään palautumisessa kestäisi.

– Otti päähän pitkä toipuminen ja sen pohtiminen, että palautuuko ennalleen niin, että pääsee joskus takaisin hevosen selkään.

– Eniten turhautti juuri se, että ilman tuota tapaturmaa olisin saanut näytön läpi ja kortin.  

Kaksi viikkoa sairaalassa

Muutama päivä Juuliaa hoidettiin teho-osastolla. Sen jälkeen hänet siirrettiin toiseen sairaalaan neuro-osastolle. Kuntoutus alkoi saman tien. 

Aluksi Juulia oli vain sänkypotilaana. Pelkkä liikkuminen oli vaikeaa, koska oikea puoli kehosta ei totellut. 

En voinut tehdä mitään. 

Kotiin hän pääsi parin viikon sairaalajakson jälkeen. Hänellä oli liikkumisessa apunaan rollaattori ja kainalosauvat. 

– Pääsin kotiin, kun pystyin apuvälineillä liikkumaan sen verran, että pääsen vessaan. 

Juulia kertoo, että lähimuistin kanssa oli ensin jonkin aikaa haasteita. 

– Kun tulin sairaalasta kotiin, en esimerkiksi muistanut, missä valokatkaisin on keittiössä.

Nyt muisti on palautunut hyvin – lukuun ottamatta niitä kahdeksaa tuntia putoamisen jälkeen.

Tilanne nyt

Kuukausien kuluessa kuntoutuksessa on menty pikkuhiljaa eteenpäin. Lokakuun lopulla Juulia pääsi eroon apuvälineistä ja pystyy nyt liikkumaan ilman kainalosauvoja ja rollaattoria. 

– Minulla on vuoden loppuun asti sairauslomaa. Sitten katsotaan kunnon mukaan eteenpäin. 

Juulia kertoo, että oikea puoli kehosta on edelleen heikompi. Oikea käsi ja jalka eivät toimi kuten pitäisi ja hermosärky vaivaa. Särkyyn hän käyttää vahvoja kipulääkkeitä.  

– Edelleen on tuntopuutoksia, lihasheikkoutta ja puolieroa. Hermot eivät toimi niin kuin pitäisi. Eivät saa yhteyttä lihaksistoon.  

Fysioterapiaa

Kuntoutus jatkuu edelleen. Vakuutusyhtiön kautta Juulialle myönnettiin fysioterapiaa, jolle haetaan nyt jatkoa. Silloin tällöin on myös lääkärikäyntejä.

– Fyssari sanoi, että niitä harjoitteita pitää vain tehdä. Jos aivot huomaavat, että johonkin paikkaan kehossa ei saada yhteyttä, ne tavallaan unohtavat sen eivätkä edes yritä korjata asiaa. Nyt pitää niin sanotusti yrittää saada ärsykettä lihaksistoon, että se rupeaisi toimimaan normaalisti.

Juulia haluaa erikseen kiittää fysioterapeuttiaan avusta. Tältä saatu tuki on ollut erittäin suureksi avuksi. 

Kevättä kohti!

Tällä hetkellä Juulian arki kuluu kevyen puuhailun merkeissä, voinnin ja kipujen sallimissa rajoissa.  

– Olen touhuillut kotona sen, minkä pystyn. Ei tässä mitään urheilusuorituksia vielä suositella.

Keväällä olisi tarkoitus palata hoitelemaan oman tilan töitä ja mennä takaisin palkkatöihin, kun kunto sen sallii.  

Juulia aikoo kuntouduttuaan nousta takaisin hevosin selkään. Hän on parin hyvin pienen ja rauhallisen ratsastuslenkin jälkeen huomannut, että vielä ei ole aika palata rakkaan harrastuksen pariin.

– Käsi ja jalka eivät siitä oikein tykkää eikä lonkkakaan. Vielä en ole kunnossa, enkä toki voikaan olla. Mutta pieniä askelia kerrallaan. Maltti on valttia. 

Katso myös video: Tällaisia oireita aivovamma aiheuttaa

Lue myös:

    Uusimmat