Viime päivinä Helsingin kaupungin viime vuonna tekemä päätös rannoilla yläosattomissa kulkemisesta on herättänyt keskustelua.
Yläosattomuus rannoilla on puhuttanut suomalaisia jo vuosikymmenien ajan. Kuka saa, ja kuka ei saa kulkea rannalla ilman yläosaa? Varsinkin naisten yläosattomuus on herättänyt keskustelua, ja aiheesta on järjestetty viime vuosien saatossa mielenosoituksia rannoilla ympäri Suomen.
Helsingin kaupungin lähiliikuntatiimin vastaava Kerttu Hynni vahvistaa myös MTV Uutisille, että päätös yläosattomuuden sallimisesta sukupuolesta riippumatta rannoilla tehtiin viime vuonna Helsingissä.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kuntalehti.
– Varsinaisesti yläosattomissa kulkeminen ei ole koskaan ollut kiellettyä Helsingin rannoilla, Hynni selittää.
Aihe on ollut kuitenkin pinnalla erityisesti Helsingissä sen jälkeen, kun Hietaniemen uimarannalla järjestettiin muutama vuosi sitten Hynnin mukaan tapahtuma, jossa protestoitiin naisten yläosattomuuden puolesta.
– Se herätti kuntalaisissa aika paljon keskustelua naisten yläosattomissa kulkemisesta, oli ollut aloitetta ja muuta. Tämän vuoksi asia otettiin käsittelyyn kaupungilla.
Vuonna 2022 Helsingissä jätettiin myös nuorten aloite kaupungille, jossa toivottiin, että kaupunki tekisi yläosattomuuden rannoilla sallivan selkeän linjanvedon.
Lopulta päätös selkeästi linjanvedosta aiheen pohjalta tehtiin osittain aloitteenkin myötä.
Hynnin mukaan aiheesta ei ole tullut kaupungille palautetta.
– Hyvin on ollut hiljaista tällä saralla.
Päätöksestä ei ollakaan kaupungin tasolla tiedotettu virallisesti ja yksi syy tähän on myös juuri se, ettei palaute ole tullut.
– Emme nähneet tarpeelliseksi, sillä mitään muutosta entiseen ei tullut.
Selkein linja Helsingin jälkeen löytyy Tampereelta
Myöskään Tampereella ei puututa uimarannoilla yläosattomuuteen. Tampereen kaupungin johtava liikuntaohjaaja Tommi Liimatta kertoo, että Tampereen linja perustuu tasa-arvolakiin.
– Eli Tampere on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää. Haluamme, että jokainen voi olla oma itsensä.
– Tähän vedoten meillä ei oikeastaan ole lupaa mennä puuttumaan siihen, jos joku ei käytä yläosaa. Eli emme puutu siihen.
Liimatan mukaan aihe ei myöskään ole ollut ongelma kaupungissa. Muutenkin hänen mukaansa vain yksittäisissä tapauksissa ollaan menty rinnat paljaana uimaan.
Liimatta kertoo, ettei palautetta aiheesta ole tullut puolesta tai vastaan.
– Suositus uima-asun käytöstä on ja joissain kylteissä on myös yläosa, mutta se ei ole vaatimus. Ala-osaan on vaatimus ja sen puuttumiseen myös puututaan.
Lahdessa ei erillistä linjaa
Lahden kaupungin liikuntapalveluvastaavan Krista Pölläsen mukaan Lahdessa noudatetaan sitä, mitä järjestyslaki sanoo. Lahdesta ei löydykään erillistä linjausta yläosattomuudelle.
– Eli jos siitä ei ole kenellekään haittaa, emme puutu siihen. Muuta ohjeistusta ei ole.
Pölläsen mukaan palautetta aiheesta ei myöskään Lahdessa ole kuulunut ainakaan tämän kesän osalta.
Jos jotakin palautetta aiheesta mahdollisesti tulisi, voitaisiin siinä tapauksessa Pölläsen mukaan pohtia, tulisiko aiheesta jotenkin linjata.
– Uskon, että voisimme ainakin pohtia linjausta. Mielestäni Helsingillä ja Tampereella oli aiheessa hyvät perustelut.
Turussa voitaisiin kulkea vanavedessä
– Meillä puututaan siinä kohtaa, jos se on häiritsevää rannan käyttäjille tai työntekijöille. Esimerkiksi auringonottoon [yläosattomissa] ei puututa, Turun kaupungin liikuntapaikkamestari Timo Koljonen kertoo.
Koljosen mukaan myöskään siihen ei puututa, jos joku sattuu kulkemaan yläosattomissa rannalla.
– Soitin kaikki rantakohteemme tänään läpi ja heistä kukaan ei ole nähnyt ketään naista kävelemässä yläosattomissa.
Palautetta aiheen tiimoilta ei olekaan tullut, eikä ongelmia aiheen osalta ole ilmennyt.
– En tiedä miten kohteissa, joita emme valvo, menee – meillä on kolme rantaa, joita valvotaan ja niiden käyttäjäkunta on pääosin lapsiperheitä.
Koljosen mukaan Turussa suositellaan, että uimapukua käytetään maauimaloissa ja uimahalleissa. Muita linjauksia ei ole.
Koljonen uskoo, että Turku voisi kulkea linjanvedossa Helsingin tekemän päätöksen "valtavedessä".
– Suomessa pitää mennä jossain linjassa. Me ei voida tehdä kieltoa, jota ei voi valvoa.
Oulussa asiaa ei ole niinkään pohdittu
Oulussa aihe ei ole niinkään ollut pinnalla. Oulun kaupungin liikuntajohtaja Niina Epäilys kertoo, että Oululla ei ole uimarantojen osalta mitään erityistä kannanottoa asian suhteen.
– Uimarannoilla, kuten muillakin paikoilla, edellytetään muita huomioonottavaa käytöstä. Erityistä ohjeistusta uimarannoilla yläosattomuudesta ei ole.
Epäilyksen mukaan Oulussa rantavalvontaa on vain yhdellä rannalla, mutta tämän osalta palautetta aiheesta ei myöskään ole tullut.
Tämän pohjalta Epäilys ei myöskään koe, että asiasta tarvittaisiin omaa linjausta. Palautetta tai valituksia ei olekaan tullut ainakaan hänen tietoon.
– Ennemmin tulee valituksia ilkivallasta tai muusta uimarannoilla, ne ovat isompikin ongelma rannoilla.
Vantaalla seurataan järjestyslakia
Vantaan kaupungin kalastusteknikon ja liikuntajohtajan sijaisen Markku Tiusasen mukaan myöskään Vantaan kaupungilla ei ole virallista linjausta asiasta.
– Uinninvalvojien tehtävä on uimareiden turvallisuuden valvominen, eikä heidän tehtävä ole puuttua pukeutumiseen.
Tiusasen mukaan yläosattomuus rannoilla ei ole aiheena herättänyt Vantaalla keskustelua, jonka vuoksi linjaa ei ole myöskään tehty.
– Joitain tapauksia on ollut, joissa henkilö on ollut täysin ilman uimapukua ja siihen on voitu joutua puuttumaan ja soittamaan poliisille. Yleensä aiheesta pyritään keskustelemaan.
Myös Vantaalla vedotaan järjestyslakiin päätöksissä.
– Järjestyslaissa on pykälät siitä, mitä uimarannalla ei saa tehdä. Pykälä pukeutumisesta on tulkinnanvarainen. Jos siitä aiheutuu häiriötä, voidaan katsoa, että se on järjestyslain vastaista toimintaa.
– Mutta siihen ei yksin riitä, että yksittäinen henkilö kokee asian häiritseväksi, vaan se pitäisi kokea laajemmin yhteiskunnassa häiritseväksi.
Tiusanen lisää, että Vantaalla on yläosattomia auringonottajia siinä missä muuallakin.
– Jos joku yläosattomuuden kokee häiritseväksi, voi asian ottaa esiin henkilön kanssa. Jos asian kokee niin häiritseväksi, ettei oma siirtyminen riitä, voi soittaa poliisille ja poliisi käyttää omaa harkintaansa. Meidän uimavalvontamme fokus on rannalla ja vedessä, Tiusanen sanoo viitaten, ettei ole uimavalvonnan tai kaupungin tehtävä ohjeistaa yläosattomuudesta.
Hän ei kuitenkaan itse usko, että asiasta tultaisiin Vantaalla vetämään kaupungin tasolla linjaa.
– Olen sitä mieltä, että ei ole kaupungin tehtävä linjata, miten järjestyslakia tulkitaan.