Useita sosiaalietuuksia korotetaan ensi vuonna, mutta myös joitain heikennyksiä on luvassa.
Suomessa tulee vuodenvaihteessa voimaan lukuisia uusia lakeja ja asetuksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Muun muassa monia sosiaalietuuksia korotetaan, mutta etuuksiin on tiedossa myös heikennyksiä.
STT kokosi yhteen keskeisimpiä tulevia muutoksia.
Sote-uudistus astuu voimaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden alussa kunnilta uusille hyvinvointialueille. Poikkeus on Helsingin kaupunki, jolla säilyy edelleen vastuu sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä. Hyvinvointialueita on yhteensä 21.
Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää vuoden alusta alkaen terveydenhoitoa myös Suomessa oleville paperittomille henkilöille. Velvollisuus koskee välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja.
Terveydenhuollon Kela-korvauksiin tulee myös muutoksia. Valtaosa yksityislääkärin määräämien hoitojen ja tutkimusten Kela-korvauksista poistuu vuoden alussa.
Korvaus säilyy ainoastaan mielenterveyden tai suun hoidossa, jonka on määrännyt alan erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista. Yksityislääkärin vastaanottokäynneistä saa kuitenkin edelleen Kela-korvausta.
Lisäksi Kela korvaa jatkossa potilaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos annettu hoito on Kela-korvattavaa.
Uusia tukimuotoja sähkön hinnan vuoksi
Korkeisiin sähkölaskuihin voi vuoden alusta lähtien saada tukea joko verotuksen tai suoran tuen kautta. Verovähennykseen on oikeutettu, jos kotitalouden sähköenergian menot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuussa. Edellytyksenä on, että veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen.
Jos veroja ei kerry pienten tulojen vuoksi tarpeeksi, Kelasta voi hakea suoraa sähkötukea. Tuen omavastuun raja on kuitenkin 400 euroa kuussa.
Kaikkiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin Kelan etuuksiin tulee vuoden alussa noin neljän prosentin indeksikorotus. Lisäksi joihinkin etuuksiin tulee erilliskorotuksia. Muun muassa pienituloisten lapsiperheiden tukia korotetaan vuoden 2023 ajaksi.
Työeläkeindeksi nousee vuoden alussa lähes seitsemän prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Indeksi vaikuttaa maksussa olevien työeläkkeiden määrään. Myös kansaneläkkeen ja takuueläkkeen enimmäismäärät nousevat vuoden alusta alkaen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:29
Suomen talous matkalla maltilliseen taantumaan – tätä ennuste povaa työllisyyden, inflaation ja palkkojen suhteen
Asumistuessa otetaan huomioon aiempaa enemmän menoja
Kelan maksamassa yleisessä asumistuessa otetaan vuoden alusta lähtien huomioon aiempaa suuremmat kotien lämmityskustannukset. Lisäksi omakotitaloissa otetaan huomioon aiempaa suuremmat hoitomenot.
Jatkossa näitä menoja otetaan asumistuessa huomioon lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Korotus on voimassa vuoden 2023 loppuun.
Lisäksi tuessa huomioitaviin kaikkiin asumismenoihin tulee vuoden alussa reilun kahdeksan prosentin indeksikorotus.
Myös eläkkeensaajan asumistuessa huomioitavien asumismenojen enimmäismäärä nousee. Määrää korotetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaan eli lähes kahdeksalla prosentilla.
Lisäksi eläkkeensaajan asumistuessa otetaan vuoden alusta alkaen huomioon aiempaa suuremmat kodin lämmitys- ja vesikustannukset. Myös omakotitalon kunnossapitokustannusten määrä, joka otetaan tuessa huomioon, nousee.
Asumistukien korotukset koskevat kaikkia uusia tai tarkistettavia asumistukia vuoden 2023 alusta lähtien.
Lue myös: Asuntojen hintojen lasku kiihtyy – näitä se koskee eniten
Lue myös: Moni asuntovelallinen voi kokea pian inhottavan yllätyksen – nämä kolme asiaa jokaisen pitäisi lainastaan tietää: "Ensimmäinen askel hyviin yöuniin"
Iäkkäille työttömille sekä keppiä että porkkanaa
Iäkkäämpien työttömien mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaan lisäpäiviä eli päästä niin sanottuun eläkeputkeen heikkenee vuoden alussa.
Lisäpäivien ikäraja nousee vuonna 1963 syntyneillä 63 ikävuoteen. Vuonna 1964 syntyneillä eläkeputken ikäraja nousee puolestaan 64 vuoteen.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä mahdollisuus päästä eläkeputkeen poistuu kokonaan.
Potkut saaneille iäkkäämmille työntekijöille sen sijaan tulee vuoden alussa uusi tukimuoto. Vähintään 55 vuotta täyttäneet irtisanotut voivat vuoden alusta alkaen hakea muutosturvarahaa. Tuen tarkoitus on helpottaa uuden työpaikan löytämistä.
Iän lisäksi tuen ehtona on, että henkilö on ollut vähintään viisi vuotta töissä samalla työnantajalla ja hänet irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Opiskelijoiden tukiin ensi vuonna useita muutoksia
Opintotuen tuloraja nousee vuoden alussa noin viidenneksellä vuodesta 2022. Jos opiskelija esimerkiksi nostaa ensi vuonna opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, hän saa tienata lähes 19 000 euroa bruttona ilman, että tulot vaikuttavat tukeen.
Myös opintotuen huoltajakorotus nousee heti vuoden alussa kymmenellä eurolla. Lisäksi huoltajakorotukseen tulee elokuun alussa indeksikorotus.
Neljän prosentin indeksikorotus tulee myös koko opintorahaan niin ikään elokuun alussa, kun uusi lukukausi alkaa.
Lue myös: Kela katkaisee tammikuussa 3 500 opiskelijan opintotuen
Vuoden alussa nousee myös Kelan maksama korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki. Korotus on 25 senttiä. Korotus vaikuttaa käytännössä niin, että perushintainen opiskelija-ateria saa maksaa ensi vuonna korkeintaan 2,95 euroa.
Lisäksi opintolainan hyvityksen ehdot muuttuvat vuodenvaihteessa. Jatkossa tutkinnon suoritusaikaa saa pidentää vuodella ilman, että oikeus lainanhyvitykseen poistuu, jos opiskelumaassa on sota.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu nousee vuoden alussa yhdellä eurolla lukukautta kohti.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:46
Kelakorvauksia poistumassa – pitenevätkö hoitojonot?
Raiskaus määritellään jatkossa suostumuksen puuttumisena
Seksuaalirikoslain uudistus astuu voimaan vuoden alussa. Jatkossa raiskauksen määritelmä perustuu laissa suostumukseen. Vuonna 2023 laki siis määrittelee Suomessa raiskauksen sukupuoliyhteydeksi, johon joku osapuolista ei osallistu vapaaehtoisesti.
Vapaaehtoisuuden puute on jatkossa keskeistä myös muissa seksuaalirikoksissa.
Lisäksi uuden lain mukaan seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä muutenkin kuin vain koskettelemalla toista ihmistä. Kokonaan uutena tekona tulee rangaistavaksi seksuaalisen kuvan levittäminen ilman lupaa.
Seksuaalirikoksista annettavat rangaistukset myös kovenevat uuden lain myötä.
Lue lisää: Näin seksuaalirikoslaki kiristyy vuodenvaihteessa: Peniskuvan lähettäjä voi syyllistyä seksuaaliseen ahdisteluun
Sähköautojen hankintatuki loppuu, ASP-säästämisen ehdot laajenevat
Täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki loppuu vuoden alussa, koska tuelle ei ole osoitettu määrärahaa vuodelle 2023.
Sen sijaan sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- sekä kuorma-autojen hankintatuen hakuaika jatkuu vuoden 2024 loppuun lisämäärärahan turvin.
Lue myös: Näin moneen sähköautoon hankintatuen lisärahoitus riittää – "Ei tällä kuuhun mennä"
Myös asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) ehdot muuttuvat vuoden alussa. Jatkossa ASP-sopimuksen voi tehdä korkeintaan 44-vuotiaana, kun aiemmin yläikäraja oli 39 vuotta.
Lisäksi kahden ASP-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaa jatkossa myös myönnettävän lainan enimmäismäärää. Myös valtion lainantakauksen enimmäismäärä nousee 50 000 eurosta 60 000 euroon.
3:55
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio kertoi marraskuussa MTV Uutiset Livessä, mitä autoalalla ajatellaan sähköautojen hankintatukien lopettamisesta. Myöhemmin Traficom tiedotti hankintatukiin osoitetusta pienestä lisärahoituksesta. Pian tukea ei kuitenkaan ole enää tarjolla.