THL:n johtava asiantuntija Mia Kontion mukaan kaikki yli 50-vuotiaat ovat saaneet toisen rokoteannoksen elokuun aikana. Kontion mukaan laumasuojan saavuttamisen arviointi on vaikeaa, mutta tärkeintä on, että sairaalahoitoa vaativat tapaukset saadaan minimiin.
Suomen rokotustahti etenee ja rokotekattavuus nousee. Kontion mukaan Suomessa on annettu viime viikollakin 320 000 rokoteannosta.
– Yli 70 prosenttia yli 16-vuotiaista on saanut rokotteen ykkösannoksen ja näistä 30 prosenttia saanut kakkosannoksen, Kontio kertoo.
Etenkin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt ja ikäihmiset ovat saaneet Kontion mukaan hyvin jo toista rokoteannosta.
– 70-vuotiaista jo 75 prosenttia on saanut toisen rokoteannoksen. Riskiryhmäläisistä ei ole ihan tarkkaa tietoa, mutta arvio on, että kaikki yli 50-vuotiaat ovat saaneet kakkosannoksen elokuun aikana. Tämä on mielestäni todella hyvä tahti, Kontio sanoo.
– Jos arvio toteutuu, niin tämän pitäisi näkyä myös sairaalahoitoa tarvitsevien tapausten määrässä.
Kontio huomioi, että ihmiset iästä huolimatta ottavat rokotetta innokkaasti. Myös nuoret ovat ottaneet kattavasti koronarokotetta.
Tuplarokotteilla suoja deltavarianttia vastaan
Koronaviruksen deltavariantti on aiheuttanut huolta Suomessa mahdollisesta uudesta epidemia-aallosta. Kontion mukaan kaikki käytössä olevat rokotteet antavat erinomaisen suojan deltavarianttia vastaan kahdella annoksella.
– Rokotteet antavat hyvän suojan tautia vastaan jo yhdellä annoksella, mutta vakavaa tautimuotoa vastaan suojaudutaan parhaiten kahdella annoksella.
Kontio korostaa, että laumasuojan saavuttamisen arviointi vaikeaa. Korkea rokotekattavuus ja taudin sairastaneiden määrä vähentää viruksen kiertoa väestössä.
– Koko väestöä ei kuitenkaan voida rokottaa, esimerkiksi nuorimmat lapset jäävät rokottamatta.
– Pääasia on, että saisimme sairaalahoitoa vaativat tapaukset minimiin. Se olisi jo suuri askel eteenpäin, Kontio sanoo.
Rokottamattomat henkilöt eivät ole hänen mukaansa uhka ainakaan niille, jotka ovat saaneet kaksi rokoteannosta.
– Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni ottaisi rokotteen molemmat annokset, Kontio toteaa.
Suomessa annetaan tällä hetkellä pääosin Pfitzerin rokotetta. Modernan rokotemäärät myös nousevat. Astra Zenecaa annetaan edelleen ja etenkin kakkosannoksina, Kontio kertoo.
Uusia rokotteita ei ole heti näköpiirissä.
– Curevacin rokote oli nyt arviossa, mutta se sai odotettua huonommat tehokkuusluvut. En osaa sanoa, mitä sen kanssa käy, mutta tuskin se heti tulee käyttöön. Novavax-rokote on keskusteluissa EU-tasolla.
Kolmas rokoteannos mahdollinen
Koronaviruksen virusvariantit voivat tarvita tehokkaaseen ehkäisyyn kolmannen rokotteen. Kontio kertoo Suomen valmistautuvan EU-maiden kanssa kolmannen rokotteen hankkimiseen.
– Elokuussa neuvotellaan enemmän ja keskustellaan myös kansallisessa rokoteasiantuntijaryhmässä tarpeesta antaa kolmas annos.
– Tällä hetkellä tutkimukset näyttävät siltä, että suoja vakavaa tautimuotoa vastaan jatkuu hyvin kahden annoksen myötä. Suoja näyttää pitkäaikaiselta, ainakin vuoden kestävältä.
Varsinkin iäkkäillä ja immuunipuutteisilla suoja saattaa olla kuitenkin lyhyempi. Näitä ryhmiä on tarkkailtava, miten suoja säilyy, Kontio sanoo.
– Ehkä loppuvuodesta tai vuoden alusta voitaisi harkita joillekin ryhmille kolmatta annosta. Se olisi lähinnä iäkkäille ja immuunisuojaltaan puutteisille ihmisille.
WHO:ssa käydyt keskustelut globaalista rokotteiden jaosta etenevät, mutta Moision mukaan rokotteita jaetaan enenevissä määrin sitten, kun omien maiden kansalaiset ovat saaneet tarvittavat kaksi rokoteannosta.
– Rokotetuotanto ei ole vielä sellaisella tasolla, että kaikille rokotteita saataisi. Lisäksi on logistisia ongelmia moniin maihin.
– Jos meillä katsotaan, ettei tiettyä rokotetta enää tarvita, niin ne ohjataan suoraan tehtailta kolmansiin maihin. Tästä on nyt kansainvälisiä sopimuksia neuvotteluissa, mitä rokotteita ja millä mekanismeilla niitä lahjoitetaan tulevaisuudessa.