THL:n mukaan etulinjan hoitohenkilökunnan, hoivakotien ja ikääntyneiden rokottamiseen tarvitaan kaikkiaan kaksi miljoonaa rokotetta.
Hoivakotien rokotukset käynnistyivät suurimmassa osassa maata jo pari viikkoa sitten. Osa kunnista on ehtinyt rokottaa jo kaikki hoivakodit – vain harvat hoitajat ovat kieltäytyneet rokotuksista.
Tämä on THL:n erityisasiantuntija Mia Kontion mukaan hyvä asia.
– Vielä ei ole tietoa, siitä, kuinka hyvin rokote estää viruksen tarttumiselta eteenpäin, mutta todennäköisesti sillä on vaikutusta, joten on erittäin hyvä asia, että terveydenhuollon henkilökunta, joka on etulinjassa ottaa rokotteen, kiittää Kontio.
Mikkelissä sijaitsen hoivakoti Marsalkanhovin 55 asukasta ja henkilökunta on rokotettu jo tammikuun alussa, koska rokotusluvat oli selvitetty jo joulukuussa. Rokotukset sujuivat hyvin.
Hoivakodin johtajan Ulla Yli-Karron mukaan mitään sivuvaikutuksia ei tullut – muutama hoitaja kertoi ainoastaan rokotetun käden ollaan hetken aikaa kipeä, mikä on tavanomaista myös influenssarokotuksissa.
– Huomasin kyllä, että semmoinen helpotus oli myös asukkaissa ja hoitajissa. Kaikki asukkaat ja hoitajat olivat halukkaita lopunperin sen saamaan ymmärrettiin, että oli elämän ja kuoleman kysymys, sanoo Yli-Karro.
Yli-Karro on itsekin saanut rokotteen.
– Olen saanut ja innoissani olin eturivissä sitä ottamassa, kun sitä tarjottiin. Joku taakka on nyt pudonnut, että voi hengittää vapaammin tämän maskin takana.
Koronatartunnan saaneita ikä-ihmisiä 2900
Yli 70-vuotiaan riski vakavaan koronatartuntaan on suuri. Koronatartuntoja ikäihmisillä on todettu vain 2900, mutta tautiin menehtyneistä suurin osa, yli 560 on ollut ikäihmisiä. Nuoremmissa ikäryhmissä tartuntoja oli yli 39 000, mutta menehtyneitä on noin 70. Tartuntatautirekisteriin on tähän mennessä kertynyt tietoa 636 kuolleesta, ja näistä on saatavilla tarkempia tietoja.
Suomeen on saapunut vasta 200 000 rokotetta. Kontion mukaan ei voi vielä arvioida, milloin kaikki ikäihmiset on pystytty rokottamaan rokotteiden epävarman saatavuuden vuoksi.
– Jotta me saadaan hoivakodit, terveydenhuollon henkilökunta ja ikääntyneet rokotettua, niin meillä pitäsi olla saatu Suomeen kaksi miljoonaa rokotetta, jos ajatellaan, että kaikille tarvitsee saada kaksi rokoteannosta. Tähän mennessä ollaan saatu alle 200 000 rokotetta Suomeen. Se on mahdoton arvioida, koska tämä ryhmä on rokotettu, huokaisee Kontio.
Ratkaisevassa asemassa on AstraZenecan rokote, jonka rokotukset alkaisivat mahdollisesti parin viikon kuluttua hyväksymisestä.
Kontion mukaan Suomeen saapuvien rokotteiden määrästä ei ole vielä mitään varmaa tietoa.
THL:n kanta on, että koska rokotteita on vähän, niin edes ikäihmisen omaishoitaja tai perhe ei saa rokotetta samalla kertaa, kuten influenssarokotteen kohdalla on voitu toimia.
– Rokotteen saa samalla kertaa vain, jos on itsekin ikäihminen. Rokotteita on niin vähän, että säästämme ne ikääntyneille, joilla on suurin riski saada vakava koronatauti. Tähän on tulossa kunnille tarkentavaa ohjeistusta, lisää Kontio.
Rokotukset keskeytetty rokotepulan vuoksi
Tällä hetkellä käytössä olevan Pfizer-koronarokotteen toimitusvaikeuksien vuoksi Suomeen tulevat rokote-erät pienentyvät Kontion mukaan ainakin pariksi viikoksi, joten ikääntyneille ei voida antaa useissa kunnissa kuten esimerkiksi Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa lisää uusia rokoteaikoja.
Kontion mukaan lähiviikkoina on tulossa 50 000 rokotteen sijasta 37 000:n ja 45 000:n eriä.
Kunnat pyrkivät hoitamaan kuitenkin jo annetut rokoteajat sovitusti ettei niitä tarvitsisi siirtää. Nyt menossa ovat jo tehosterokotuksia ja ne halutaan hoitaa ajallaan. Mutta esimerkiksi Mikkelissä on päädytty siihen, että jatkossa tehosterokotuksien ajat annetaan lähiaikoina kolmen viikon sijaan neljän viikon päähän.
Kun rokotteita saadaan enemmän, kunnat tiedottavat uusien rokotusten ja aikavarauksien jatkumisesta alueellaan. HUS avaa rokotteiden ajanvarauksen jo tiistai-aamuna.