Potilaiden siirtäminen muualle Suomeen ei ole yksinkertainen prosessi. Vakavista elinvaurioista kärsiviä potilaita ei voida välttämättä siirtää ollenkaan.
Syyskuussa järjestettävät teho-osastojen lakot tulevat olemaan merkittävä uhka niiden potilaille. Kaikkia potilaita ei voida siirtää muihin sairaaloihin, ja hoidon taso voi laskea merkittävästi.
Näin arvioi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) teho-osaston palvelulinjan johtaja Stepani Bendel.
– Jos yliopistosairaalan teho-osasto laitetaan kiinni, se tulee olemaan katastrofi. On hyvin todennäköistä, että potilaita menehtyy tai vammautuu.
Bendel toimii kansallista tehohoitoa koordinoivassa toimistossa. Sen tehtävänä on muodostaa yleiskuva teho-osastojen potilas- ja henkilöstötilanteesta.
Toimisto ei päätä kuitenkaan siitä, miten tuleviin lakkoihin pitäisi varautua. Ne päätökset ovat Bendelin mukaan paikallisten teho-osastojen johtajaylilääkärien vastuulla.
Teho-osastojen lakkoja on näillä näkymin toteutumassa syyskuun aikana kolme. Niistä ensimmäinen on Kanta-Hämeen sairaanosastopiirissä perjantaina alkava vuorokauden pituinen lakko.
Toinen, neljä vuorokautta kestävä lakko on odotettavissa ensi viikolla Varsinais-Suomessa. Kolmas lakko on kahden viikon päästä Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Myös se kestää neljä vuorokautta.
Lakkojen taustalla on hoitajaliittojen ja työnantajan pitkittynyt työriita. Liitot Tehy ja Super vaativat hoitajille merkittäviä palkankorotuksia.
Lue myös: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri yrittää estää hoitajien lakon käräjäoikeuden kautta – "Meidän on pakko turvata potilaiden henki"
Kaikkia potilaita ei voida siirtää muille teho-osastoille
Yksi hätäratkaisu tuleviin lakkoihin olisi siirtää teho-osaston potilaita muualle Suomeen lakon aikana. Mahdollisia siirtoja muille osastoille on suunniteltu esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS). Kaikkien potilaiden siirto muihin sairaaloihin ei ole kuitenkaan Bendelin mukaan mahdollista.
– Meillä ei ole tarpeeksi vapaata kapasiteettia, että kokonaisen teho-osastoon potilaat voitaisiin siirtää muualle.
Jos muilla teho-osastoilla ei ole tilaa ottaa vastaan ylimääräisiä potilaita, joudutaan Bendelin mukaan keksimään paikallisia ratkaisuja, miten apua tarvitsevia teho-osaston potilaita hoidetaan lakkoalueella.
– Se tarkoittaa käytännössä hoidon tason laskemista, Bendel sanoo.
Vaikka toisilla teho-osastolla olisi tilaa, ei sekään vielä ratkaisisi tilannetta. Pitkät kuljetusmatkat toiselle paikkakunnalle viivästyttäisivät Bendelin mukaan hoitoa. Samalla potilasennusteet heikkenevät.
Siirtoja voisi nopeuttaa esimerkiksi helikoptereilla. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu Bendelin mukaan tällaisiin työtehtäviin.
– Jos potilaita aletaan siirtää helikopterilla, on se heti pois muusta toiminnasta eikä se muutenkaan ratkaise tätä tilannetta.
"Kuoleman tai vammautumisen riskit kasvavat"
Kaikkia apua tarvitsevia teho-osaston potilaita ei ole joka tapauksessa mahdollista siirtää. Osalla heistä voi olla vamma tai sairaus, joka estää siirron vaarantamatta potilaan henkeä.
– Esimerkiksi teini, joka on kaatunut skuutilla (sähköpotkulaudalla), lyönyt päänsä ja saanut siitä aivoturvotuksen. Hänen aivopainetilanteensa voi olla niin vaikea, ettei häntä voi siirtää ambulanssilla tai muullakaan kuljetusvälineellä minnekään turvallisesti, Bendel sanoo.
Teho-osastojen potilaiden tilanteet ovat yksilöllisiä, Bendel muistuttaa. Osa heistä voi olla juuri siirtymässä tavalliseen osastohoitoon, kun taas osan tehohoito on vasta alussa.
Jos potilaalla on esimerkiksi kriittinen elintoimintojen häiriö juuri lakon aikana, olisi siirto vaarallinen.
– Kuoleman tai vammautumisen riskit kasvavat, Bendel sanoo.