Kaksi vanhusta ja yksi työikäinen kuolivat pian koronarokotteen jälkeen, mutta eivät sen takia – ylilääkäri kertoo, milloin rokottaminen ei enää kannata

Koronarokotteiden myyntiluvat on myönnetty ehdollisina ja Euroopan lääkevirasto kerää niiden turvallisuuteen liittyvää tietoa jatkuvasti.

Myyntiluvan haltija toimittaa määräaikaisen turvallisuuskatsauksen neljän viikon välein. Tämän jälkeen kerätty data analysoidaan.

– Normaalisti markkinoille tulevien lääkkeiden osalta tehdään turvallisuuskatsauksia puolen vuoden välein.

– Koronarokotteiden osalta on lähdetty kuukaudesta, sillä tavoitteena on väestötason rokotukset ja altistuminen rokotteille on myyntiluvan myöntämisen jälkeen suurta, Kaukonen summaa.

Fimea kertoi aiemmin tänään saaneensa tiedon kolmesta kuolemantapauksesta, jotka tapahtuivat pian koronarokotteen antamisen jälkeen.

Kaksi menehtyneistä oli yli 85-vuotiaita ja yksi oli työikäinen. Jokaisessa tapauksessa kuolemien uskotaan liittyneen potilailla jo aiemmin olleisiin sairauksiin.

Ylilääkäri Kaukonen muistuttaa, että rokotuksia on annettu ensimmäisenä hauraimmalle väestönosalle, jonka keskuudessa kuolleisuus on normaalistikin korkeaa.

– Toisaalta koska heidän elämänsä ja virkistystoimintansa on ollut rajoitusten vuoksi vahvasti rajoitettua, niin rokotukset on päätetty aloittaa heistä.

Kaukonen muistuttaa, että iäkkäälle ihmiselle rokotuksella voi olla suuri elämänlaatua parantava vaikutus, kun omaiset pääsevät vierailemaan vapaammin, vaikka rokotteen saaneen elämä olisikin jo lähestymässä loppuaan. 

Sen sijaan esimerkiksi saattohoidossa olevia ihmisiä ei rokoteta.

– Jos hoivakotiasukkaan vointi on lähtenyt jo peruuttamattomaan alamäkeen, silloin rokottaminen ei ehkä enää kannata.

– Mutta missä vaiheessa vanhuksen kunto on sellainen, niin siihen tarvitaan juuri potilasta hoitavan lääkärin osaamista ja kokemusta, Kaukonen summaa yleisellä tasolla rokotuksiin sovellettavia käytäntöjä.

Suomessa iäkkäät hoivakotiasukkaat ovat suurelta osin saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Iäkkäiden hoivakotiasukkaiden riski menehtyä perussairauksiinsa lyhyelläkin aikavälillä on suuri.

Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa. Koska rokottaminen koronavirusta vastaan ei estä sairastumista tai menehtymistä muihin sairauksiin, näitä menehtymisiä tulee tapahtumaan rokottamisen jälkeen.

Lue myös: Fimeaan ilmoitettu ensimmäiset koronavirusrokotusten jälkeiset kuolemat – tapauksia tiedossa kolme: "Rokotteen ei epäillä aiheuttaneen menehtymistä"