Kalle Rovanperä ajoi MM-rallikaudella 2022 historiallisella tavalla lajin kaikkien aikojen nuorimmaksi maailmanmestariksi. MTV Urheilu purkaa suomalaisittain ikimuistoisen kauden tässä artikkelissa atomeiksi. Kaikki artikkelissa mainitut keskiarvot ovat mediaanilukuja. Kunkin kuljettajan kohdalla huomioon on otettu vain läpi ajetut, vertailukelpoiset erikoiskokeet.
MAINOS
MM-ralli yksinoikeudella
MTV Katsomossa!Kausi 2025 käynnistyy Monte Carlossa
23. tammikuuta!Kaikki suorat ajolähetykset MTV Maxilla ja MTV Katsomossa kaudella 2025.
LUE MYÖS: Kalle Rovanperä sortui samaan virheeseen kuin Kimi Räikkönen – kartturi paljastaa käänteentekevän hetken: "Haluan muuttaa kaiken"
Tallien välisiä voimasuhteita tarkasteltaessa Rovanperän edustama Toyota on ollut tällä kaudella niin pohja-aikojen kuin vauhdin puolesta ylivoimaisempi kuin yksikään talli vuodesta 2017 lähtien.
Toyota-kuljettajat ovat vieneet nimiinsä lähes 60 prosenttia tämän kauden pohja-ajoista, ja niinpä parhaan GR Yaris Rally1 -auton keskimääräinen ero pohja-aikaan on tältä kaudelta pyöreä nolla. Hyundai – 35 prosenttia pohja-ajoista ja eroa pohja-aikaan keskimäärin 0,13 sekuntia per kilometri – on ollut kauempana Toyotasta kuin koskaan aiemmin.
Toisaalta on Hyundaillakin ollut omat hetkensä ja Toyotalla heikot hetkensä.
Neljästä tällä kaudella voittamastaan kilpailusta Hyundai oli nopein auto Sardiniassa, Belgiasa ja Kreikassa. Jyväskylässä Ott Tänak pääsi juhlimaan voittoa jo kolmannen kerran siitäkin huolimatta, että Toyotat olivat kokonaisuudessaan niukasti nopeampia.
Toyotan aallonpohjat nähtiin Sardiniassa ja Kreikassa. Ensin mainitussa eroa Hyundaihin tuli 0,27 ja viimeksi mainitussa 0,29 sekuntia kilometrillä.
Vaikka etenkin Kreikan rallia kuvailtiin Toyotan vaikeimmaksi ja kokonaisuudessaan huonoimmaksi kilpailuksi viimeisten kuuden kauden aikana, lähihistoria tuntee vauhdin puolesta seitsemän vieläkin heikompaa Toyota-suoritusta.
Mutta.
Peräti viisi niistä nähtiin Toyotan ensimmäisellä kaudella 2017. Kaksi muuta olivat Turkki 2018 ja Turkki 2019.
Näiden neljän rallin – Turkki 2018, Turkki 2019, Sardinia 2022 ja Kreikka 2022 – yhteinen nimittäjä löytyy kyseisten rallien luonteesta. Siinä missä Turkki oli kahtena edellä mainittuna vuotena koko kalenterin hitain kilpailu, Sardinia ja Kreikka ovat olleet tämän kauden kaksi hitainta kilpailua.
Toyota taas on viime vuotta lukuun ottamatta loistanut Hyundaihin verrattuna nopeammilla erikoiskokeilla.
Keski-Suomesta käsin ralliprojektiaan pyörittävän japanilaisjätin auto ei ollut vielä kaudella 2017 järin kilpailukykyinen oikein missään muualla kuin synnyinolosuhteissaan eli erittäin kovavauhtisella tiellä. Vuosien vieriessä auton ominaisuuksia on kuitenkin saatu viilattua yhä sopivammiksi myös hitaammille tieosuuksille – niin kuin neljä kuljettajien ja pian kolme valmistajien MM-titteliä kuuteen vuoteen tietysti osoittavat.
Juttu jatkuu tilastopaketin jälkeen.
Tallien keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan vuosina 2017–2022:
Toyota | Hyundai | M-Sport | Citroën | |
2017 | 0,27 | 0,07 | 0,09 | 0,35 |
2018 | 0,05 | 0,16 | 0,23 | 0,34 |
2019 | 0,02 | 0,09 | 0,42 | 0,22 |
2020 | 0,04 | 0 | 0,61 | |
2021 | 0,01 | 0 | 0,85 | |
2022 | 0 | 0,13 | 0,49 |
Tallien osuus pohja-ajoista vuosina 2017–2022:
Toyota | Hyundai | M-Sport | Citroën | |
2017 | 20% | 36% | 34% | 10% |
2018 | 43% | 27% | 18% | 12% |
2019 | 46% | 33% | 8% | 13% |
2020 | 46% | 51% | 3% | |
2021 | 47% | 52% | 0% | |
2022 | 59% | 35% | 6% |
Tallien keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan eri MM-ralleissa 2022:
kilpailu: | Toyota: | Hyundai: | M-Sport: | voittaja: |
Monte Carlo | 0 | 0,42 | 0,06 | M-Sport |
Ruotsi | 0 | 0,09 | 0,65 | Toyota |
Kroatia | 0 | 0,19 | 0,59 | Toyota |
Portugali | 0 | 0,27 | 0,78 | Toyota |
Sardinia | 0,27 | 0 | 0,28 | Hyundai |
Kenia | 0 | 0,27 | 0,43 | Toyota |
Viro | 0 | 0,27 | 0,62 | Toyota |
Suomi | 0 | 0,03 | 0,64 | Hyundai |
Belgia | 0,03 | 0 | 0,49 | Hyundai |
Kreikka | 0,29 | 0 | 0,36 | Hyundai |
Uusi-Seelanti | 0 | 0,18 | 0,49 | Toyota |
Keskimääräiset ek-nopeudet (km/h) vuosina 2017–2022:
kaikki ek:t | Toyotan voittamat ek:t | Hyundain voittamat ek:t | |
2017 | 101,8 | 118,8 | 101,8 |
2018 | 99,2 | 104,3 | 90,4 |
2019 | 98,1 | 101,8 | 95,2 |
2020 | 94,4 | 98,9 | 93,1 |
2021 | 102,0 | 99,8 | 105,0 |
2022 | 103,9 | 106,2 | 102,3 |
2017-2022 | 100,0 | 104,2 | 98,4 |
Rovanperällä johdonmukainen ja selkeä voittokaava
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Video: Kalle Rovanperän henkilökuva – "Tavoite on olla maailman paras"
22-vuotias Rovanperä on tehnyt kolmen MM-sarjan pääluokassa ajamansa kauden aikana nopean harppauksen kohti kärkeä. Kun ensimmäisellä, koronakriisin typistämällä WRC-kaudella ero pohja-aikaan oli vielä keskimäärin 0,67 sekuntia kilometrillä – viime vuonnakin 0,33 – tämän kauden lukema on 0,21.
Mestaruuden voittaneen kuljettajan tapauksessa kyseessä ei ole mitenkään poikkeuksellinen lukema. Sébastien Ogier ja Sébastien Loeb olivat omina mestaruusvuosinaan parhaimmillaan vain muutaman sadasosan päässä nollasta, mutta Ogierin Volkswagen-valtakauden päättymisen (2016) jälkeen Rovanperää kovemman lukeman (0,14) on kellottanut vain Tänak Toyotalla vuonna 2019.
Rovanperän mestaruuskauden toistaiseksi vakuuttavin näytös nähtiin heinäkuussa Virossa, kun hän teki 24 erikoiskokeelle kaikkiaan 14 pohja-aikaa. Tämän myötä Rovanperän keskimääräinen ero pohja-aikaan oli tuolloin pyöreä nolla – ainoana MM-rallivoittajana tällä kaudella.
Kauden aikana kuusi osakilpailua voittaneen Rovanperän ykkössijojen kaava on ollut kilpailusta toiseen yhtä johdonmukainen kuin selkeäkin: torstain erikoiskokeilla otetaan varman päälle (0,96), perjantain aurauspäivinä tehdään tarvittava (0,24), lauantaina lyödään muille luu kurkkuun (0,09), ja sunnuntaina nautiskellaan (0,18) sekä otetaan vielä Power Stagelta isot pisteet.
Vertailun vuoksi: MM-sarjassa toisena olevan Tänakin keskimääräinen ero pohja-aikaan on koko kaudelta 0,25 sekuntia kilometrillä eli isompi kuin Rovanperän lukema pelkästään perjantain aurauspäiviltä.
Auramies Rovanperä on itse asiassa voittanut perjantaisin enemmän erikoiskokeita (18) kuin kukaan muu. Toki myös lauantai- ja sunnuntaipäiviltä pohjia on enemmän kuin muilla (29 ja 17).
Rovanperän ja Tänakin välillä on nähtävissä merkittävä ero myös ensimmäiseen ja toiseen kertaan ajettavien erikoiskokeiden välillä. Ensimmäisellä ajokerralla Tänak on ollut Rovanperää niukasti edellä (Rovanperä 0,25 ja Tänak 0,24), mutta toisella kertaa lukemat ovat kääntyneet dramaattisella tavalla päälaelleen (0,12–0,27).
Juttu jatkuu tilastopaketin jälkeen.
Rovanperän keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan vuosina 2020–2022:
vuosi: | ero: |
2020 | 0,67 |
2021 | 0,33 |
2022 | 0,21 |
Mestarin keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan vuosina 2017–2022 + Ogierin ja Loebin kovimmat kaudet:
kausi: | kuljettaja: | talli: | ero: |
2013 | Sébastien Ogier | Volkswagen | 0,02 |
2005 | Sébastien Loeb | Citroën | 0,04 |
2019 | Ott Tänak | Toyota | 0,14 |
2022 | Kalle Rovanperä | Toyota | 0,21 |
2020 | Sébastien Ogier | Toyota | 0,24 |
2021 | Sébastien Ogier | Toyota | 0,27 |
2017 | Sébastien Ogier | M-Sport | 0,30 |
2018 | Sébastien Ogier | M-Sport | 0,30 |
Rallivoittajan keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan 2022:
kisa: | voittaja: | s/km: |
Viro | Kalle Rovanperä | 0 |
Sardinia | Ott Tänak | 0,03 |
Suomi | Ott Tänak | 0,05 |
Portugali | Kalle Rovanperä | 0,06 |
Ruotsi | Kalle Rovanperä | 0,09 |
Uusi-Seelanti | Kalle Rovanperä | 0,09 |
Belgia | Ott Tänak | 0,12 |
Kreikka | Thierry Neuville | 0,17 |
Kroatia | Kalle Rovanperä | 0,19 |
Safari | Kalle Rovanperä | 0,21 |
Monte Carlo | Sébastien Loeb | 0,21 |
Rovanperän keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan päivää kohden 2022:
s/km: | |
torstai | 0,96 |
perjantai | 0,24 |
lauantai | 0,09 |
sunnuntai | 0,18 |
Valikoitujen Rally1-kuljettajien pohja-ajat päivää kohden 2022:
kuljettaja: | torstai: | perjantai: | lauantai: | sunnuntai: |
Kalle Rovanperä | 18 | 29 | 17 | |
Ott Tänak | 1 | 10 | 14 | 15 |
Thierry Neuville | 4 | 7 | 11 | 7 |
Elfyn Evans | 14 | 11 | 2 | |
Esapekka Lappi | 8 | 3 | 3 | |
Sébastien Loeb | 10 | 4 | ||
Sébastien Ogier | 3 | 5 | 3 | 1 |
Rovanperän ja Tänakin keskimääräiset erot (s/km) pohja-aikaan eri ajokerroilla 2022:
kuljettaja: | 1. ajokerta: | 2. ajokerta: | muutos %: |
Kalle Rovanperä | 0,25 | 0,12 | -52 % |
Ott Tänak | 0,24 | 0,27 | +13 % |
Häkellyttävää tekemistä Power Stagella
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Video: Tässä on syy, miksi Kalle Rovanperä loistaa vaikeissa olosuhteissa
Rovanperän ykköspaikkaa sunnuntain pohja-aikakuninkaana selittää osittain se, että hän on voittanut rallin päättävän Power Stagen peräti seitsemän kertaa tämän kauden aikana. Koossa on hämmästyttävät 47 Power Stage -pistettä, kun suurin mahdollinen pistepotti tässä vaiheessa kautta olisi 55.
Kyseessä on uusi MM-sarjan ennätys. Edellinen oli Ogierin nimissä vuodelta 2019 , kun ranskalainen keräsi MM-pronssikaudellaan Citroënilla 42 pistettä 13 osakilpailussa.
Rovanperän jälkeen seuraavaksi eniten Power Stage -pisteitä ovat tällä kaudella keränneet Tänak ja tallikaverinsa Thierry Neuville, molemmat 24. Voi jopa sanoa, että Rovanperä on varmistanut mestaruutensa juuri rallien päätöspätkien ansiosta: ilman Power Stage -pisteitä Tänak olisi tällä hetkellä 41 pisteen päässä Rovanperästä, kun kaksi viimeistä osakilpailua voittamalla virolainen voisi saavuttaa vielä 50 pistettä.
Yhden kauden Power Stage -piste-ennätys selittyy suurelta osin sillä, että Rovanperän kyky tai tapa suorittaa rallin päätöspätkällä on muihin kärkikuljettajiin verrattuna täysin poikkeuksellinen.
Nykyinen Power Stage -pistejärjestelmä (5–4–3–2–1) on ollut käytössä kauden 2017 alusta lähtien, ja kyseisen järjestelmän aikana on ajettu tähän mennessä 69 MM-rallia, joista 67 on päättynyt Power Stageen.
Rovanperällä Power Stage -voittoja on kaikkiaan 11, ja näistä viisi on tullut sellaisissa ralleissa, joissa Rovanperä on ollut myös yleiskilpailun ykkönen. Kaikkiaan Rovanperä on voittanut urallaan kahdeksan MM-rallia, ja Power Stage -voitto niistä 63 prosentissa on häkellyttävä saldo.
Muissa kuin Rovanperän voittamissa MM-ralleissa yleiskilpailun ykkönen on vienyt Power Stagen nimiinsä vain hieman useammin kuin joka viides kerta (22 prosenttia).
Tätä lukemaa kaunistavat tuntuvasti Tänakin Toyota-vuodet 2018–2019, joiden aikana virolainen voitti 10 MM-rallia ja oli Power Stagen ykkönen niistä viidessä. Mestaruuskaudella 2019 Tänakin saldo oli täsmälleen sama (67 prosenttia) kuin Rovanperällä pelkästään tällä kaudella.
Toyotalta lähdettyään Tänak ei olekaan sitten ottanut kertaakaan täysiä pisteitä, vaikka on voittanut Hyundailla kolmen viimeisen kauden aikana viisi MM-rallia.
Juttu jatkuu tilastopaketin jälkeen.
Power Stage -pisteiden kärkiviisikko 2022:
kuljettaja: | talli: | pistettä: |
Kalle Rovanperä | Toyota | 47 |
Ott Tänak | Hyundai | 24 |
Thierry Neuville | Hyundai | 24 |
Elfyn Evans | Toyota | 22 |
Craig Breen | M-Sport | 10 |
Power Stage -voitot MM-rallivoittajana vuosina 2017–2022:
Power Stagen ykkössija voitetussa MM-rallissa | % | |
Kalle Rovanperä | 5/8 | 63% |
Ott Tänak | 5/17 | 29% |
kaikki voittajat (pl. Rovanperä) yhteensä | 13/59 | 22% |
Thierry Neuville | 3/14 | 21% |
Sébastien Ogier | 3/14 | 21% |
Elfyn Evans | 1/5 | 20% |
Turhia riskejä – vai ovatko sittenkään?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Video: Ott Tänakilta upea ele Kalle Rovanperälle Uuden-Seelannin MM-rallin ja mestaruustaistelun päätteeksi
Yltiöpäisten riskien ottaminen Power Stagella on rallia johtavalle kuljettajalle sikäli vaarallista, että pienikin virhe voi maksaa 25 pistettä, mutta mahdollinen riskinotto palkitaan parhaassakin tapauksessa vain viidellä pisteellä.
Virheet voivat kostautua myös taloudellisessa mielessä. MM-sarjan kuljettajien sopimuksiin on määritelty erilaisia bonuksia, ja osakilpailun voittamisesta maksetaan jopa satoja tuhansia euroja. Pelkästä Power Stagen voitosta ei tiettävästi kostu taloudellisesti muuten kuin koko kauden ajalta maksettavien mahdollisten pistebonusten kautta.
Rovanperän päätä ei tästä huolimatta ole kylmännyt – ei vaikka hänellä on ollut voittamissaan ralleissa Power Stagelle lähtiessään enemmän hävittävää kuin muilla sarjan kärkikuljettajilla.
Kahdeksassa voittamassaan MM-rallissa Rovanperä on startannut Power Stagelle keskimäärin 33,1 sekunnin johtomarginaalilla. Viiden Power Stage -voiton myötä keskimääräinen ero päätöspätkän pohja-aikaan on pyöreä nolla.
Jälkimmäisen lukeman kohdalla Rovanperän ero muihin huippukuljettajiin on valtava. Heidän kaikkien kohdalla vauhti on voitetuissa kisoissa romahtanut Power Stagella merkittävällä tavalla, mikä kielii voiton varmistelusta viimeisellä pätkällä.
Varsin havainnollistava esimerkki on Neuville, joka on ollut vuosina 2017–2022 voittamissaan 14 kisassa ennen Power Stagea keskimäärin samassa vauhdissa (tappiota pohja-aikaan 0,10 sekuntia kilometrillä) kuin Rovanperä omissa voitoissaan. Mutta siinä missä Rovanperän keskimääräinen ero Power Stagen pohja-aikaan on näissä kisoissa siis 0, Neuvillella se on 0,30.
Rovanperän tallikaverin Elfyn Evansin lukemat ovat vieläkin tylympiä. Walesilainen on ollut Power Stagen ykkönen vain yhden kerran viidessä MM-rallivoitossaan. Näissä kisoissa Evans on ennen Power Stagea jäänyt pohja-ajasta keskimäärin vain 0,06 sekuntia kilometrillä, mutta Powerilla jalka on noussut kaasulta ja ero on kasvanut keskimäärin 0,43 sekuntiin kilometrillä.
Kaikki tämä vain alleviivaa sitä, että Rovanperän perusvauhti on tällä hetkellä niin vahvaa, ettei hänen tarvitse tehdä Power Stagella mitään yliluonnollista ollakseen porukan nopein. Toisin sanoen: riskitaso pysyy maltillisena mutta silti kello tykkää.
– Piti näköjään vielä malliksi ottaa nuo Power Stagen pisteet, maksimit, jotka eivät olleet tarpeellisia. Mutta se on sillä ollut vähän tapana, että ajetaan loppuun asti sitten kaasu pohjassa. Ja se on ihan oikein, niin se pitää tehdäkin., Harri-isä lausui MTV Urheilulle muutama tunti mestaruuden varmistumisen jälkeen, kun poika oli tempaissut Uudessa-Seelannissa taas kerran Power Stage -pohjat kilpailun voittajana.
Mutta ei Rovanperäkään sentään mikään kone ole. Kahden voiton hetkellä hänkin on nöyrtynyt Power Stagella varmistelemaan; Virossa 2021 ajaessaan ensimmäiseen MM-rallivoittoonsa ja Keniassa 2022 viedessään nimiinsä legendaarisen Safari-rallin ja johdattaessaan samalla Toyotan neloisvoittoon. Virossa varmistelu (+1,44 s/km) riitti päätös-ek:n viidenteen sijaan, Keniassa (+1,51) vasta kahdeksanteen.
Ruotsissa 2022 kyse ei varsinaisesti ollut varmistelusta, vaikka Rovanperä jäikin voittamassaan rallissa Power Stagella toiseksi. Hybridiyksikköön iskeneen ongelman vuoksi yleiskilpailun sijalle 20 pudonnut Tänak pelasti tuolloin sen, mitä pelastettavissa oli, ja pesi suomalaisen 0,13 sekunnilla kilometriä kohden.
Power Stage -tilastoja kunkin ao. kuljettajan voittamissa osakilpailuissa vuosina 2017–2022:
Keskimääräinen johtomarginaali (s) ennen Power Stagea | Keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan Power Stagea edeltävillä erikoiskokeilla | Keskimääräinen ero (s/km) pohja-aikaan Power Stagella | Vertailuluku; kuljettajan vauhti voitettujen kisojen Power Stagella vrt. ko. kisojen muilla erikoiskokeilla** | |
Kalle Rovanperä | 33,1 | 0,10 | 0 | 12 |
Ott Tänak | 21,8 | 0,07 | 0,19 | 57 |
Sébastien Ogier | 22,6 | 0,15 | 0,37 | 59 |
Thierry Neuville | 18,8 | 0,10 | 0,30 | 71 |
Elfyn Evans | 26,2 | 0,06 | 0,43 | 85 |
* Mitä pienempi luku, sitä lähempänä kuljettajan Power Stage -vauhti on keskimäärin ollut kuljettajan parasta vauhtia ko. kisassa. Eli sitä vähemmän kuljettaja on Power Stagella varmistellut.
* Mitä lähemmäksi lukua 100 mennään, sitä kauemmaksi kuljettajan Power Stage -vauhti on keskimäärin pudonnut kuljettajan parahaasta vauhdista ko. kisassa. Eli sitä enemmän kuljettaja on Power Stagella varmistellut.