Kanit, marsut ja hamsterit tarvitsevat paljon aikaa ja tilaa myös häkin ulkopuolella.
Moni suomalainen ei vieläkään ymmärrä, että häkki ei riitä jyrsijöiden ja kanien elintilaksi. Tyypillisiä jyrsijälemmikkejä ovat esimerkiksi hamsterit, marsut ja gerbiilit.
Kaneja ja varsinkin jyrsijöitä pidetään usein helppoina ja vähän tilaa tarvitsevina häkkieläiminä, vaikka todellisuudessa ne tarvitsevat päivittäin paljon aikaa ja tilaa myös häkin ulkopuolella, kertoo SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntijatyön päällikkö ja eläinlääkäri Pihla Markkola.
– Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, miten paljon jyrsijät ja kanit haluavat tutkia ympäristöään – touhuta, kaivaa ja piiloutua. Ne tarvitsevat monikäyttöistä tilaa, jossa on paljon virikkeitä, sillä virikkeet lisäävät myös leikkikäyttäytymistä ja siten hyvinvointia. Pieneen häkkiin suljettu kani tai jyrsijä on aivan yhtä surullinen näky kuin häkkiin suljettu koira.
Myös eläinoikeusjärjestö Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila on huomannut, että vaikka tietoa eri lemmikkieläimistä on paljon saatavilla, pieneläinten tarpeita tunnetaan yhä huonosti.
Uotilan mukaan kanin pitää pystyä loikkimaan useiden metrien matkoja, jotta se saa edes jotenkin tyydytettyä liikunnan tarpeensa. Jyrsijöille ratkaisevinta ei välttämättä aina ole elinolojen pohjapinta-ala, vaan ne tarvitsevat myös tilaa kiipeillä.
Lue myös: Kani on vaativa lemmikki: "Ei se ole häkkieläin, joka vain kököttää ja näyttää hyvältä”
Häkki ei riitä myöskään linnulle
Markkola ja Uotila painottavat, että myöskään lintuja ei saa missään nimessä pitää ainoastaan häkissä, vaan niiden pitää päästä lentämään kunnolla suuressa tilassa, esimerkiksi huoneesta toiseen.
– Linnut lentävät luonnossa pitkiä matkoja, joten mikään orrelta toiselle pyörähtäminen ei todellakaan riitä, Uotila toteaa.
Moni pitää myös akvaariokaloja liian pienissä tiloissa. Uotilan mielestä kala jää herkästi koriste-eläimen asemaan, ja sen uskotaan olevan tyytyväinen, kunhan sillä on pieni vesiallas, muutama kasvi ja päivittäin ruokaa.
Kalatkin uivat luonnossa pitkiä matkoja ja tarvitsevat tilaa piiloutua ja etsiä ravintoa, mistä syystä niillä tulisi olla kokoonsa nähden suuri akvaario. Uotilan mukaan akvaariokaloissa on sellaisia lajeja, jotka kasvaisivat isossa tilassa suuremmiksi kuin pienessä akvaariossa.
Markkola huomauttaa, että pienessä akvaariossa vesiarvot heilahtelevat herkemmin ja jatkuva vesiarvojen vaihtelu on kaloille haitallista. Akvaarion suuri vesitilavuus siis suojelee niitä myös olosuhdemuutoksilta.
Lue myös: Hamsterin eläinlääkärikäynti voi maksaa 400 euroa, mutta lemmikin arvoa ei mitata rahassa: "Välillä törmää omistajiin, jotka ovat vähän ihmeissään"
Koirien tarpeet tunnetaan hyvin
Myös terraarion kokoon tulisi kiinnittää huomiota, jos lemmikkiä ei saa päästettyä sen ulkopuolelle. Matelijoille tai muille eksoottisille eläimille on Uotilan mukaan ylipäätään vaikea tarjota hyviä olosuhteita, mistä syystä eläimen tarpeisiin pitää olla todella perehtynyt, ennen kuin sellaisen hankkimista kannattaa edes harkita.
Uotilan mukaan koirien liikunnan tarve tunnetaan yleisesti ottaen hyvin. Koiran tulisi saada liikunnan tarpeensa tyydytettyä ulkona, jolloin sisätilojen koolla ei ole sille yhtä suurta merkitystä kuin monille muille lemmikeille. Sisätiloissa koiraa voi aktivoida esimerkiksi erilaisilla virikeleluilla.
Kissat sen sijaan tarvitsevat sisällä tilaa esimerkiksi piiloutua, spurttailla ja kiivetä useille eri tasoille. Markkolan mukaan kissaa kannattaisi pennusta saakka opettaa ulkoilemaan turvallisesti ja valvotusti valjaissa, sillä ulkona on kissalle paljon virikkeitä.
0:49
Pati-hamsterilla on hassu vessapaperitapa. Asiantuntija selittää, mistä se johtuu.
Lue myös: Tunnistatko kanin tai marsun sairauden? Näin vaivat oireilevat: "Aina hälyttävä merkki"
Eläin voi passivoitua
Eläimillä on sisäsyntyinen motivaatio päästä liikkumaan ja toimimaan omalla lajityypillisellä tavallaan, huomauttaa Markkola.
– Jos eläin elää sellaisessa ympäristössä, jossa nämä tarpeet eivät täyty, tarpeet eivät poistu vaan pysyvät ennallaan, mistä seuraa stressaantumista ja turhautumista.
Markkolan mukaan passivoituminen on tyypillisin seuraus, jota ihmiset eivät välttämättä osaa tulkita: eläin saattaa vain kököttää häkissään, kun sillä ei ole muutakaan tekemistä. Passivoitunut eläin voi huonosti.
Lue myös: "Enää ei vain oteta jotain halpaa eläintä nököttämään lastenhuoneeseen" – sopiiko kani lapsen lemmikiksi?
Vaihtoehtoisesti eläimelle voi tulla häiriökäyttäytymistä. Eläin saattaa esimerkiksi pureskella häkkinsä kaltereita tai pakonomaisesti kaivaa, juosta juoksupyörässä tai nuolla itseään.
Uotila korostaa, että lemmikkiä hankkiessa tulisi ensisijaisesti miettiä, pystyykö tarjoamaan eläimelle sellaiset olosuhteet, joissa se varmasti pääsee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan.
– Olen ylipäätään sitä mieltä, että maailmassa on jo ihan liikaa lemmikkejä. Jos kokee pystyvänsä tarjoamaan eläimelle hyvät olosuhteet, ensimmäisenä pitäisi selvittää, onko sopivaa lemmikkiä kodittomana sen sijaan, että ruokkii lemmikkieläinbisnestä.
Uotilan mukaan suomalaiset tekevät kohtuullisen hyvin eläinsuojeluilmoituksia kaltoin kohdelluista koirista. Hän toivoo, että myös pieneläinten oloihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Jos saa tietää, että esimerkiksi jyrsijää tai kania pidetään ainoastaan pienessä häkissä, asiaan tulisi puuttua.
1:00
Lilli, 8, perusti oman kanikahvilan, jossa jokainen pääsee rapsuttamaan pitkäkorvia: "Omppu varastaa aina Lunan ruuan"