Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen viittaa tilastoraporttiin, jonka mukaan jotain huumetta elämänsä aikana käyttäneiden määrä on kasvanut tasaisesti, vuosien 2014 ja 2018 välillä 20:sta prosentista 24:ään prosenttiin.
Kasvutahti on suunnilleen sama kannabiksen kokeilijoiden kohdalla.
Ikäryhmittäin nuorista aikuisista, eli 25-34 -vuotiaista, 45 prosenttia on kokeillut kannabista. Samasta ikäryhmästä kannabista on kokeillut vuoden aikana melkein viidennes.
– Totta kai suurin osa kokeilee sitä kerran tai kaksi. Mutta säännöllisempi käyttö on harvinaisempaa, Hakkarainen toteaa.
Lue lisää: Kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi etenee eduskuntaan – aloite keräsi 50 000 allekirjoitusta
Hakkarainen arvelee, että kannabiksen kokeilumäärien kasvu johtuu yleismaailmallisen kiinnostuksen kasvusta, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut varsin paljon. Esimerkiksi kannabiksen viihdekäytön laillistaminen maailmalla on lisännyt kiinnostusta, eikä merkittävä osa nuorista aikuisista koe kokeilemista riskiksi.
– Totta kai nämä asiat rekisteröityvät täälläkin ja kiinnostus kasvaa. Samaan aikaan ihmisten käsitykset kokeilemisen riskeistä ovat lieventyneet tavattomasti, mutta myös käsitykset säännöllisemmän käytön riskeistä ovat lieventyneet huomattavasti. Nämä muutokset ovat suurimpia juuri nuorten aikuisten keskuudessa, Hakkarainen kertoo.
Nuoret keskustelevat kannabiksesta vapaammin
Keskusteluilmapiiriä kannabiksen kohdalla Hakkarainen kuvailee varsin vapaaksi nuorten keskuudessa.
– Noin kaksikymmentä vuotta sitten kannabiksesta keskusteleminen oli tabu suomalaisessa yhteiskunnassa. Tietyissä ikäryhmissä ja kaupunkiympäristöissä asiasta keskustellaan käsitykseni mukaan nykyään varauksettomasti.
Poliittisen ilmapiirin muutos on hitaampaa, joka ilmenee Hakkaraisen mukaan vaihtoehtoisten mallien kannatuksena.
– Uusimman tutkimuksen mukaan 42 prosenttia suomalaisista ei kannata kannabiksen käytöstä rankaisemista. Käsitykseni mukaan kannabiksen käytön dekriminalisointi edistäisi hoitoon hakeutumista, varsinkin ongelmakäyttäjien kohdalla, Hakkarainen kertoo.