Kolmekymppinen Joni on käyttänyt kannabista teini-ikäisestä lähtien. Hänen äitinsä kertoo MTV:lle millaista on ollut seurata pojan kamppailua päihteiden kanssa.
Kannabiksen aiheuttamien psyykkisten haittojen määrä on lisääntynyt.
Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja, ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoi aiemmin MTV:n haastattelussa, että katukannabiksessa päihdyttävän aineen THC:n pitoisuus on moninkertainen esimerkiksi 1970-lukuun verrattuna.
Lue myös: MTV selvitti: Näin radikaalisti katukannabis on muuttunut
Vielä 1970-luvulla kannabista lähinnä poltettiin rouheena, mutta nykypäivänä yhä useammin sitä höyrystetään esimerkiksi vapettamalla tai käytetään öljynä.
Siitä on seurannut ongelmia, joista voit lukea lisää tästä. Myös käyttötavat ovat muuttuneet, ja silläkin on seurauksensa.
Tutkimusten mukaan uudet käyttötavat ovat lisänneet psyykkisiä haittoja.
Kiinnostusta päihteisiin
MTV Uutiset kysyi aiheesta kokemuksia ja yksi toimitukseen yhteyttä ottanut henkilö oli Mari. Marin poika Joni sairastui kannabispsykoosiin.
Mari, 61, ja Joni, 29, eivät esiinny artikkelissa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Heidän henkilöllisyytensä ovat kuitenkin MTV:n tiedossa.
– Hän on aikuinen, eli ei asu meidän kanssa enää. Hän on käyttänyt kannabista viisitoistavuotiaasta lähtien, Mari kertoo.
– Siinä on välillä ollut taukoja puolikin vuotta, ehkä vähän enemmänkin. Mutta aika tavalla se on ollut viikoittaista käyttöä.
0:58
Asiantuntija kertoo kannabikseen liittyvistä myyteistä.
Lue lisää: Uusi kannabistrendi on lisännyt rajusti psyykkisiä ongelmia – tästä on kyse
Mari kertoo Jonilla olleen nuorena voimakasta kiinnostusta päihteisiin. Hän aloitti ensin tupakanpoltosta ja siirtyi sitten kannabikseen. Ensin hän käytti sitä yksin, myöhemmin kaveriporukassa.
Poika alkoi olla kateissa. Mari etsi 15-vuotiasta lastaan ja oli huolissaan.
Jälkikäteen Mari näkee, että tässä olisi ollut hetki puuttua asiaan.
– Pitäisi katkaista se ihan ensimmäisestä merkistä, hän sanoo.
– Minä tein sen virheen, että oletin, että pystyn sen häneltä lopettamaan. Nuoren täytyy olla vaikka viranomaisten valvonnassa, jos kotona ei pystytä valvomaan sitä hommaa, Mari sanoo.
Joni oli myöhemmin katkaisuhoidoissa laitoksissa montakin kertaa. Avun saaminen on ollut kuitenkin haastavaa.
– Tämä on aiheuttanut meidän perheelle ääretöntä tuskaa.
Lue lisäksi: Suomalaisnuorten huumeiden käytössä iso muutos: "Kuolemien estämiseksi ei tehdä juuri mitään"
"Sitten hän meni psykoosiin"
Jonin tilanne alkoi pahentua kolme vuotta sitten. Äiti kertoo pojan tunnustaneen, että hän aloitti vahvemman kannabiksen käytön sekä kulutti reilusti alkoholia.
– Hän alkoi puheissaan olla hirvittävän aggressiivinen minulle. Hän haukkui minut niin pahasti kuin omaa äitiään voi sanoilla haukkua.
Haastava tilanne kesti noin vuoden, kunnes äiti tajusi lapsensa olevan jonkin vieläkin vakavamman edessä.
– Lääkäri sanoi suoraan, että se on kannabispsykoosi.
MTV on nähnyt asiakirjoja, jotka tukevat äidin kertomusta.
Lue myös: Muuntohuumeen vaarallinen muoto havaittiin ensimmäisenä Suomessa – nuoria joutunut sairaalahoitoon
Lääkäri tunnisti kannabispsykoosin, mutta Joni ei suostunut itse myöntämään yhteyttä kannabiksen ja psykoosin välillä.
– Hänhän ei vieläkään sitä täysin myönnä.
Äiti kertoo Jonin olleen ilman kannabista ensimmäisen psykoosin jälkeen. Hän huomasi, että pojassa näkyi taas pikkuisen tuttua ihmistä.
Pian kannabis tuli kuitenkin taas kuvioihin, samoin psykoosi.
– Hän raivosi ja oli aggressiivinen. Puheessa oli ylilyöntejä ja outouksia. Nimittelyä, uhkailua. Alkoi olla vähän itsetuhoisuuttakin. Hänen kanssaan ei pystynyt enää keskustelemaan normaalisti.
Lue lisää: Onko suomalainen alkoholikulttuuri murroksessa? Asiantuntija: "Työelämässä ei enää hyväksytä edes vähäistä alkoholinkäyttöä"
Pidempiaikaisessa tarkkailussa todettiin, että kyseessä on paranoidinen skitsofrenia.
"Hän ei huolehtinut itsestään enää"
Ongelma oli äidin mukaan ennen kaikkea päihdekäytön ja hoitojaksojen toistuvuus.
– Jos minun poikani olisi suostunut heti silloin päihteettömyyteen ja lääkitykseen, niin vointi olisi voinut tasaantua jotenkin paremmaksi, Mari arvelee.
– Mutta kun hän ei suostunut lääkitykseen, kannabisviehtymys oli voimakas. Se vei aina häntä. Arjen toimintakyky meni. Hän ei enää siivonnut, ei pessyt pyykkiä, ei huolehtinut itsestään enää.
Jonilla alkoi olla aggressiivisuuden lisäksi maku-, haju-, kuulo- ja tunneharhoja. Äiti kertoo, että pojasta tuntui siltä, että joku tekee hänelle jotain pahaa tai ajattelee tai puhuu hänestä pahaa.
– Äänien kuuleminen oli ympärivuorokautista. Hän ei pystynyt nukkumaan yöllä eikä päivällä, vaan harhaili tuolla ulkona.
Jonin asunto oli Marin mukaan järkyttävässä kunnossa.
Pojan tulevaisuuden suunnitelmat katosivat kokonaan.
Lue lisäksi: Opioidien ongelmakäyttö tuplaantunut Suomessa –"Ilmapiiri on muuttunut huumausainemyönteisemmäksi"
Mari on jyrkästi vastaan esimerkiksi sitä, että kannabis laillistettaisiin Suomessa.
– Jos esimerkiksi minun poikani kuulisi, että kannabis laillistetaan, hänelle ei tulisi mieleenkään lopettaa. Hän ajattelisi, että nythän tämä kaikki on luvallista.
Mari toivoo, että nuorten vanhemmat saisivat enemmän tietoa päihteistä ja niiden aiheuttamista vaaroista.
– Siinä on kyse siitä, että ihmisen koko persoona muuttuu. Kukaan ei halua sellaista.
"Järkyttävän raskasta"
Tällä hetkellä Joni on kuntoutuslaitoksessa.
– En tiedä, sitoutuuko hän päihteettömyyteen. Skitsofrenia kun on sellainen, että jos hän ei käytä lääkkeitä, hän lääkitsee itseään sitten kannabiksella ja päihteillä.
Lue myös: THL kertoo surullisia lukemia huumehoidon asiakkaista
Äidin mukaan Jonin elämän ja päihdekamppailun seuraaminen on ollut "järkyttävän raskasta". Mari kertoo myös pelkäävänsä puhelinsoittoja.
– Että onko hän nyt kuollut. Se saa aikaan kehossa ihan järkyttävää stressiä.
– Olen itse sairastunut jo kahdesti vakavasti. Minulla on jatkuva stressi kehossa, jatkuva huoli siitä, missä hän menee, miten hän voi. Sitä haluaa lapsen menestyvän, opiskelevan, käyvän töissä, ihan normaaleja asioita.
Sitä normaalia äiti ei ole nähnyt Jonin yläasteajan jälkeen.
– Kutsun sitä päihdepiruksi, joka vaanii tuossa koko ajan eikä siltä saa hetken rauhaa. Nyt olen heittänyt rukkaset naulaan. Mitään en voi tehdä. Se aiheuttaa niin raastavaa tuskaa, että en soisi sellaista kenellekään.