Ukraina on kertonut tehostaneensa droonituotantoaan puolustussodassaan. Viime viikonloppuna Ukraina iski lennokein Suomenlahden rannikolla sijaitsevaan venäläiseen maakaasuterminaaliin, lähes tuhannen kilometrin päähän Ukrainan rajasta. Asiantuntijan mukaan on todennäköistä, että Ukrainan uusimmat lennokit kykenevät vielä huomattavasti pidempäänkin matkaan.
Lennokki-isku kohdistui viime viikon lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kaasuyhtiö Novatekin maakaasuterminaaliin Laukaansuussa. Terminaali sijaitsee hiukan yli 100 kilometrin päässä Pietarista ja esimerkiksi Kotkasta.
Lue myös: Ukraina iski Suomenlahden rannalle – ISW: Venäjä ei osannut varautua etelästä tulevaan vaaraan
Lennokki-isku Suomenlahden tuntumaan oli poikkeuksellinen. Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija John Helin toteaa, että ilmassa on paljon kysymysmerkkejä iskuun liittyen.
Helin on nähnyt tapauksesta "hyhmäisen ja hämärän" videon, jonka kuvauspaikkaa on vaikea paikantaa. Videon perusteella isku olisi tehty "lentävä siipi -tyyppisellä droonilla".
Myös viimeaikaiset Ukrainan puheet tehostetusta droonituotannosta ovat linjassa syvälle Venäjän puolelle tehtyjen iskujen kanssa.
0:30
Venäjän tiedetään käyttäneen sodan aikana iranilaisvalmisteisia Shahed-drooneja, jotka pystyvät väitetysti tekemään tuhoa jopa 2500 kilometrin päässä lähtöpisteestä.
Lue myös: Video: Venäjältä valtava lennokki-iskujen sarja – Ukraina sanoo ampuneensa lähes kaikki dronet alas
– Ukraina todennäköisesti myös kykenee valmistamaan drooneja, jotka pystyvät vaikuttamaan lähemmäs 2000 kilometrin päässä, Helin uskoo.
2000 kilometriä lentävä drooni kantaisi siis vielä huomattavasti Pietarin seutua pidemmälle – esimerkiksi Ukrainan pohjoisosasta linnuntietä jopa Lapin leveysasteille saakka.
Helin kuitenkin korostaa, että Ukrainan tänä vuonna käyttämistä pitkän kantaman drooneista ei juurikaan vielä tiedetä. Esimerkiksi droonien malliin, valmistajaan tai ominaisuuksiin tarkemmin hän ei osaa ottaa kantaa.
"Ei kovin yllättävää"
Helinin mukaan todennäköisintä on, että lennokki-isku Laukaansuuhun tehtiin Ukrainan pohjoisosasta. Arvioitu lentomatka tässä tapauksessa olisi noin 1250 kilometriä.
Hän ei kuitenkaan sulje pois erikoisjoukkotoiminnan mahdollisuutta Venäjän puolelta. Toisaalta drooneja voi olla vaikeaa kuljettaa Venäjän puolelle.
– Raportit viittaisivat suuriin drooneihin, joita olisi lähetetty Ukrainan puolelta.
Suuria eroja lennokkien kokoluokissa ei ole. Pietarin alueelle iskettyjen lennokkien siipien kärkiväli oli arvioiden mukaan kuusi metriä. Esimerkiksi Venäjän käyttämät pitkän kantaman Shahed-droonit ovat kärkiväliltään kolmesta neljään metriin.
Kuvassa havainnollistettu 2000 kilometrin kehä Kiovasta.
Venäjän on vaikeaa torjua Ukrainan lennokkeja ennen kaikkea kahdesta syystä. Potentiaalisia maaleja on Venäjällä paljon ja lennokit kykenevät toimimaan matalalla, tutkahorisontin alapuolella. Ukrainan onnistumiset iskuissa eivät siis tulleet yllätyksenä.
– Ei tämä kovin yllättävää ole tässä vaiheessa sotaa. Viime vuonnahan näimme Ukrainan aloittavan tätä kampanjaa sinne tuhanteen kilometriin saakka, kun muun muassa Moskovaan iskettiin, Helin toteaa.
– Tämä kehityskulku on ollut nähtävissä. On luonnollista viime vuoden iskujen jälkeen, että Ukraina pyrkii kehittämään iskukykyään pidemmälle.
Ukraina pyrkinee erityisesti lennokki-iskuillaan horjuttamaan Venäjän fossiilitaloutta ja infrastruktuuria. Vastaavanlaisia iskuja saatetaan nähdä lisääntyvissä määrin tämän vuoden aikana.
Sodan kulkuun isossa kuvassa yksittäiset iskut tuskin kuitenkaan vaikuttavat.
– On vaikea nähdä tätä käänteentekevänä asiana, joka mahdollistaisi Ukrainalle sodan keikauttamisen itselleen edulliseksi.
Teknologia kehittyy termistöä nopeammin
Ukraina kertoo tällä hetkellä kykenevänsä valmistamaan jopa tuhansia lennokkeja kuukaudessa.
Erilaisia lennokkeja nähdään nykypäivän sodan käynnissä entistä enemmän. Helin toteaa, että lennokit kehittyvät niin nopeasti, että jopa asiantuntijoilla on vaikeuksia päivittää termistöä riittävän selkeästi ja nopeasti.
Pitkän kantaman iskulaitteista puhutaan usein itsemurhalennokkeina, jotka osuessaan ennalta ohjattuun maaliin räjähtävät. Lennokit sisältävät hyvin moderneja navigointijärjestelmiä.
– Näillä suunnitellaan lentoradat tarkkaan GPS-pisteiden pohjalta.
Ukrainan puolelta Pietaria kohti lähtenyt lennokki on ilmassa useita tunteja ennen määränpäänsä saavuttamista. Esimerkiksi Venäjän käyttämillä Shahed-drooneilla vauhtia on noin 150 kilometriä tunnissa.
– Jos puhutaan 1250 kilometrin matkasta, siihen menee käytännössä kokonainen työpäivä.
Osuessaan kohteeseen itsemurhalennokki räjähtää. Räjähdekärki on kooltaan muutamasta kilosta muutamiin kymmeniin kiloihin.
Helin muistuttaa, että kaikki lennokki-iskut eivät onnistu tai päädy otsikoihin saakka.
– Drooneja myös harhautuu, eli ne eivät ole satavarmoja iskulaitteita. Osa menee metsään tai muihin rakennuksiin.
Video alla: Näin Ukraina ampui venäläislennokkeja yötaivaalta viime keväänä.
0:50
