Suomalainen yhteiskampanja Kansan liike lanseeraa uuden "kansan liikkeen", joka kannustaa tekemään pulssinmittauksesta jokapäiväisen tavan. Se voisi pelastaa yhä useamman aivoinfarktilta.
Eteisvärinä, toiselta nimeltään flimmeri, on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Eteisvärinässä sydämen eteinen supistuu tiheämmin kuin sydämen kammio, ja sen vuoksi sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi.
Noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Jos eteisvärinä siis havaittaisiin ajoissa, useampi voisi välttää aivoinfarktin. Suomalainen yhteiskampanja haluaakin nyt lanseerata "kansan liikkeen" eli kahdella sormella tehtävän pulssin mittauksen. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voisi löytää mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti.
"Oireettomassa ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti"
Eteisvärinää sairastaa noin 200 000 suomalaista, mahdollisesti jopa useampi, sillä flimmeri on usein oireeton.
Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen, mutta se voi aiheuttaa sydämeen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua aivoihin. Eteisvärinää sairastavilla on viisi kertaa suurempi todennäköisyys sairastua aivoverenkiertohäiriöihin kuin muilla.
– On salakavalaa, että sekä oireisessa että oireettomassa eteisvärinässä on yhtäläinen aivoinfarktiriski. Oireeton, rauhallinen eteisvärinä harvoin vaikuttaa muuten potilaan vointiin tai arkeen, sanoo kardiologi Harri Hietanen tiedotteessa.
– Osa potilaista huomaa kuitenkin heti rytmihäiriön sen alettua ja hakeutuu lääkäriin. Nämä potilaat jäävät "haaviin" ja saavat tarvitsemansa hoidon, mutta oireettomassa ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti.
Suomessa on arviolta 230 000 diagnosoitua eteisvärinäpotilasta, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Kuvituskuva.
Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä. Myös perussairaudet, kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea, altistavat eteisvärinälle.
"Yksinkertainen sormipainallus" voisi auttaa
Kun flimmeri havaitaan ajoissa, myös riskitekijöihin voidaan puuttua. Kansan liike -kampanjan mukaan ensimmäiset merkit eteisvärinästä voisi löytää mittaamalla oman pulssinsa säännöllisesti. Pulssin mittaus onnistuu varsin yksinkertaisesti käsin tunnustelemalla.
Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on, että se voi olla kohtauksittainen. Pulssin mittaus joka päivä, aamuin illoin, on siksi varmin tapa huomata sykkeen epäsäännöllisyydet. Mahdollisista havainnoista tai huolista kannattaa kertoa ammattilaiselle.
– Jos huomaat sykkeesi epäsäännölliseksi joko rannepulssia tunnustellen tai verenpainemittarin ilmoittamana, kannattaa ottaa asia puheeksi lääkärisi kanssa, toteaa Hietanen.
Varsinaisen diagnoosin tekee aina lääkäri.
Näin mittaat pulssin:
- Ota rento ote ranteestasi ja tunnustele, mistä kohtaa pulssi tuntuu helpoiten. Paina valittua kohtaa kevyesti etu- ja keskisormella. Hyvä paikka monilla on ranteessa peukalon puolella. Voit tunnustella pulssia myös kyynärtaipeesta tai kaulalta.
- Tarkkaile, onko pulssi tasainen. Tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti? Rytmiä voi olla helpompi seurata laskemalla sykettä ääneen.
- Laske sekuntikelloa apuna käyttäen pulssin tiheys. Laske pulssisi sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro tulos kahdella, niin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaali leposyke on 50–110 lyöntiä minuutissa.
- Jos pulssisi on niin tiheä tai epätasainen, että et saa sykkeestäsi selvää, ota yhteys lääkäriin.
- Tee säännöllisestä mittaamisesta tapa: mittaa pulssi aamuin illoin.
Noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Kuvituskuva.
LUE MYÖS: Mummi sai lapsenlapsilta älykellon – pian se pelastikin hänen henkensä: "Menin sairaalaan ja poistuin sieltä elossa"
Lue lisää lifestyle-aiheista!
Lähteet: Bristol Myers Squibb ja Pfizer allianssin sekä Sydänliiton ja Aivoliiton Kansan liike -kampanja, Aivoliitto, Mediuutiset, Sydan.fi, Kaypahoito.fi