Sydänkohtaus mielletään yhtäkkiä iskeväksi, kovaksi rintakivuksi. Kuvaus on useimmiten varsin osuva, mutta ei aina. Lääkäri kertoo, mistä oireista infarktin tunnistaa ja miten silloin pitää toimia.
– Pääsääntöisesti sydäninfarkti aiheuttaa juuri äkillistä ja hyvin voimakasta puristavaa kipua, joskus närästystä, joka tuntuu laaja-alaisesti rintalastan takana. Kipu voi säteillä olkavarsiin, selkään ja leukaperiin, TAYS Sydänsairaalan osastonylilääkäri, kardiologian dosentti Markku Eskola sanoo.
Joillakin, tosin harvemmilla, oireilua on lisääntyvissä määrin jo muutamana päivänä ennen itse infarktia. Käytännössä tämä ilmenee niin, että rintakehällä alkaa herkästi tuntua ohimenevää puristusta liikkuessa tai jopa levossa, vaikka aiemmin on pystynyt kulkemaan ylämäissä ja rappusissakin ihan normaalisti.
Joskus tyyppioire, puristava rintakipu, puuttuu miltei kokonaan.
– Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä ja diabeetikoilla infarkti saattaa ilmetä vain hengenahdistuksena ja yleistilan selittämättömänä heikentymisenä, kuten pahoinvointina ja hikisyytenä, Eskola sanoo.
Täysin oireettomiakin sydäninfarkteja tapahtuu.
– Tällöin on yleensä kyse hyvin pienen sydänlihasalueen sivuhaaran osittaisesta ahtautumisesta. Oireeton sydäninfarkti ei ole ennusteellisesti läheskään niin huono kuin iso infarkti, jossa sepelvaltimo menee äkillisesti tukkoon.
– Henkeä uhkaava sydäninfarkti ei ole käytännössä koskaan oireeton.
Rasitus ja isot lämpötilan vaihtelut altistavat
Sydäninfarktin tavallisin syy on sepelvaltimotauti. Luonteenomaista sille on, että infarkti tulee jonkinlaisen rasituksen yhteydessä, kun sydänlihas joutuu hapenpuutteeseen.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että näin käy esimerkiksi raskaan lumenluonnin yhteydessä.
Yhtä hyvin infarkti voi kuitenkin tulla levossa, vaikka nukkuessa.
– Tiedetään, että aamuyön tunteina ja aamulla sympaattisen hermoston aktivaation lisääntyessä ja hormonaalisen erityksen vilkastuessa sydäninfarktin ilmaantuvuushuippu epidemiologisesti nousee.
Lue myös: Elä näin, niin sydänkohtauksen riski pienenee
Viime vuoden lopulla julkisuuteen nousi lahtelaisgrillin Sydänkohtaus-niminen annos, jonka kerrottiin sisältävän muun muassa ranskalaisia, makkaraa, kebabia, kananmunaa ja majoneesia. Eskola sanoo, että vaikka epäterveellinen ruokavalio toki pitkällä aikavälillä tekee hallaa sydämelle ja verisuonille, niin välittömästi rasvaisen ruoan syömisen jälkeen sydänkohtauksen riski ei millään tavalla kohoa.
– Sen sijaan isoja ja äkillisiä lämpötilan vaihteluja kannattaa välttää, jos on tiedossa oleva sydänsairaus. Eli saunasta ei kannata mennä suoraan avantoon.
– Saunomisella sinällään on suotuisia vaikutuksia verisuonten joustavuuteen sekä riskiin sairastua sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin. Näin on todettu esimerkiksi professori Jari Laukkasen viime aikaisissa tutkimuksissa, Eskola huomauttaa.
Saunominen voi tehdä hyvää sydämelle. Kuvituskuva.
Soita heti 112 ja odota ambulanssia
Vaikka sydäninfarktin aiheuttama kipu on tyypillisesti hyvin voimakasta, yleensä potilas pystyy siitä huolimatta puhumaan. Tämä on hyvä asia, sillä rintakivun tai hengenahdistuksen yllättäessä on aina erittäin tärkeää soittaa heti yleiseen hätänumeroon 112.
– Soittamisessa ei pidä viivytellä yhtään. Eikä sairaalaan saa lähteä ajamaan omatoimisesti tai edes puolison kyydillä vaan aina ambulanssilla, Eskola painottaa.
– Sydäninfarktin alkuvaiheessa on suuri henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman vaara. Kyseessä on hätätilanne, ja avainsanana on nopeus. Jokainen minuutti, jolloin sepelvaltimo on tukossa, tuhoaa sydänlihasta palautumattomasti. Jos valtimo on ollut tukossa kolme tuntia, mahdollisuudet pelastaa sydänlihasta ovat paljon pienemmät kuin jos suoni päästään heti avaamaan pallolaajennuksella.
Oireita ei pidä vähätellä eikä soittamista jäädä arpomaan, vaikka olisi omasta mielestään perusterve: osalla sepelvaltimotautipotilaista ei ole aavistustakaan sairaudestaan ennen kuin infarkti sitten joku päivä iskee.
– Äkkikuolema voi todella olla sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire, Eskola sanoo.
Nuorikin voi saada sydänkohtauksen
Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 17 000 sepelvaltimotautikohtausta. Lisäksi noin 6 000 ihmistä kuolee vuosittain sepelvaltimotautiin kotona tai matkalla sairaalaan. Niillä potilailla, jotka pääsevät sairaalaan asti, kuolleisuus vuoden aikana on noin 9–19 prosenttia.
Puhelimeen ladattava 112 Suomi -sovellus välittää soittajan tarkan sijaintitiedon hätäkeskukseen ja nopeuttaa siten avun saamista.
Kaikkiaan sepelvaltimotauti vie vuosittain lähes 13 000 suomalaisen hengen. Se on yleisin kuolinsyy maassamme.
Aikaisemmin tyyppipotilas oli 40–60-vuotias mies, mutta viime vuosina esiintymishuippu on siirtynyt vanhempiin naisiin. TAYS Sydänsairaalassa infarktipotilaiden keski-ikä on miehillä 66 ja naisilla 73 vuotta.
Nuori ikäkään ei tarkoita, etteikö voisi saada sydänkohtausta: TAYS Sydänsairaalassa 30 prosenttia kaikista sydäninfarktipotilaista on alle 60-vuotiaita.
– Näemme akuutteja infarkteja yllättävänkin nuorilla. Niitä on säännöllisesti 50-, 40- ja 30-vuotiaillakin potilailla. Toki se on harvinaisempaa, mutta 30 vuoden iästä ylöspäin täytyy aina ottaa huomioon sydäninfarktin mahdollisuus, jos tulee äkillinen rintakipu- tai hengenahdistuskohtaus, Eskola sanoo.
– Nuorella infarktipotilaalla on yleensä taustalla jonkinlainen riskitekijöiden kasauma: vahva sydäninfarktin sukuhistoria, diabetes, korkea kolesteroli ja LDL, korkea verenpaine ja tupakointia.
Jos huippukuntoisen ja terveellisesti eläneen nuoren ihmisen sydän yhtäkkiä pettää – välillä uutisoidaan esimerkiksi kentälle tuupertuneista ammattijalkapalloilijoista –, taustalla ei yleensä ole sepelvaltimotauti vaan aiemmin diagnosoimattomaan sydänsairauteen liittyvä kammioperäinen rytmihäiriö. Yleisin syy on hypertrofinen kardiomyopatia. Se on perinnöllinen sairaus, jossa sydänlihas paksuuntuu itsenäisesti ilman esimerkiksi korkean verenpaineen vaikutusta.
Kolmikymppinenkin voi saada sydäninfarktin. Kuvituskuva.
– Tiedetään myös, että varsinkin ultrajuoksussa eli maratonia pidemmillä matkoilla verenkiertoon vapautuu sydänlihasmerkkiaineita, joskaan ilmiön tarkkaa mekanismia tai kliinistä merkitystä ei tunneta, eikä sitä pidetä tällä hetkellä haitallisena.
Hoitoon aina kiireellisesti
Voiko sydänkohtaus mennä itsekseen ohi?
Jos infarkti johtuu sepelvaltimotaudista ja sepelvaltimo menee äkillisesti kokonaan tukkoon, vastaus on ei. Kyseessä on tällöin välittömästi henkeä uhkaava tilanne, joka näkyy EKG:ssä eli sydänsähkökäyrässä niin sanottuna ST-segmentin nousuna.
– Puhutaan ST-nousuinfarktista, joka vaatii ihan välitöntä sepelvaltimoiden varjoainekuvausta sekä suonen avaamista pallolaajennuksella.
On kuitenkin olemassa myös sellaisia sydäninfarkteja, joissa sepelvaltimossa on kireä ahtauma niin, että veri kuitenkin mahtuu kiertämään sepelvaltimossa.
– Silloin puhutaan sydäninfarktista ilman ST-nousua. Näissä tapauksissa voimakkaita ohimeneviä kipukohtauksia saattaa tulla ja mennä.
– Jos oire menee ohi, pallolaajennusta ei tarvitse tehdä välittömästi, mutta näissäkin tapauksissa täytyy selvittää diagnoosi ja tarvittavat hoitotoimenpiteet 24 tunnin sisällä, Eskola toteaa.
Miten toimia, kun sydänkohtaus yllättää?
Sydänliiton asiantuntijasairaanhoitaja Sami Kaivos kertoo, mitkä ovat sydänsairauksien riskitekijöitä, mistä sydänkohtauksen tunnistaa, mistä se johtuu ja miten kohtauksen hetkellä tulee toimia.
22:09
