Sydänperäisten oireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Amerikkalaislääkäri listasi vaaranmerkkejä.
Verenkiertoelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.
Valitettavasti sydän- ja verisuonitaudeille altistavat riskitekijät ovat usein oireettomia: ensimmäinen merkki esimerkiksi kohonneesta verenpaineesta tai korkeasta kolesterolista saattaa olla infarkti. Lisäksi piilevästä terveysuhasta kertovat tuntemukset menevät monesti ohi tai ne on helppo kuitata muusta kuin sydänsairaudesta johtuvina.
Missä vaiheessa siis pitäisi huolestua? Yhdysvaltalainen veritautilääkäri Jeffrey Dlott kertoi Eat This, Not That -sivustolle, kuinka sydän- ja verisuonitaudit oireilevat.
Kipu käsivarressa
Yksi vaaranmerkeistä on käsivarressa tuntuva kipu. Dlott selittää käsikivun olevan seurausta siitä, että sydämestä ja käsivarresta hermostoa pitkin kulkevat viestit lähetetään samoihin aivosoluihin. Tämän vuoksi aivot saattavat sekoittaa signaalin lähteen ja sydänperäinen kipu tuntuukin kädessä.
Sydänperäinen rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnan alueella voi myös säteillä käsivarren lisäksi kaulalle, leukaan, hartioihin ja ylävatsalle. Kipu käsivarressa ja erityisesti vasemmassa käsivarressa on yksi mahdollinen sydäninfarktin oire.
Lue myös: Sydänkohtaukseen johtava salakavala sairaus voi näkyä käsissäsi – tarkkaile tätä merkkiä
Yöhikoilu
Yöhikoilu eli säännöllinen liiallinen hikoilu yöaikaan voi toisinaan olla seurausta sydänsairaudesta. Dlott selittää tämän johtuvan siitä, että valtimoiden ahtautuessa elimistön täytyy työskennellä kovempaa kuljettaakseen verta elimiin.
Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa sydän joutuu makuuasennossa työskentelemään tavallista kovempaa, kertoo Terveyskirjasto. Myös sepelvaltimotauti voi ilmetä pelkkänä hikoiluna.
Videolla kerrotaan, mitkä tekijät altistavat lukuisille pitkäaikaissairauksille. Juttu jatkuu videon alla.
2:10
Katso video: Nämä tekijät lisäävät "perussairauksien" riskiä.
Rintakipu
Levossa tai rasituksessa ilmenevä rintakipu tai painon tunne rinnassa on selvittelyä vaativa oire. Aina kipu rinnassa ei toki ole vakavan sairauden merkki, ja sydänperäisyyttä arvioidessa otetaankin huomioon muut riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, diabetes ja kolesterolitasot.
Sydänperäistä rintakipua kutsutaan nimellä angina pectoris. Tuntemus on tavallisesti laaja-alainen ja sitä voi kuvailla esimerkiksi puristavaksi, painavaksi, polttavaksi tai kiristäväksi. Usein rintakipuun liittyy hengenahdistusta.
Lue myös: Pirullinen vaiva vaanii miljoonien suomalaisten henkeä – tässä vaiheessa pelkkä elämäntaparemontti ei enää riitä
Suorituskyvyn lasku
Sydänperäistä hengenahdistusta voi ilmetä sekä levossa että rasituksessa. Kuvituskuva.
Hengenahdistuksen ja selittämättömästi laskeneen suorituskyvyn syy on järkevä tutkituttaa, sillä ne voivat olla sydänsairauden oireita.
Sydänperäinen hengenahdistus johtuu sydämen vasemman puolen toiminnan heikentymisestä, jolloin verenpaine suuntautuu taaksepäin saaden veren pakkautumaan keuhkoihin, selittää Sydänliitto.
Tyypillisesti sydänperäisistä syistä johtuvaan hengenahdistukseen liittyy esimerkiksi nopeaa tai epäsäännöllistä sykettä tai voimakasta rintakipua. Sydänperäistä hengenahdistusta voi ilmetä levossa mutta myös rasituksessa.
Sydänsairauden mahdollisuus on syytä selvittää silloinkin, jos kunto loppuu tai lihakset väsyvät jo lyhyen kävelymatkan jälkeen niin pahasti, että ihminen joutuu pysähtymään.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran helmikuussa 2022.
Lue myös: Kolme kertaa tehokkaampaa kuin rauhallinen kävely – tällaista liikuntaa tutkijat suosittelevat
Lue myös: Kärsitkö tästä salakavalasta vaivasta? "Ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti" – yksinkertainen sormipainallus voi pelastaa henkesi
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit tai lisää aiheesta sydänterveys.
Vyötärölihavuus altistaa vakaville sairauksille. Katso alla olevalta videolta helppo kikka, joka paljastaa, koskeeko riski sinua.
0:37
Katso video: Helppo narukikka paljastaa vyötärölihavuuden.
Lähteet: Eat This, Not That, Terveyskirjasto, Sydänliitto, Mehiläinen