Katsoithan kalenteria? Liikennetilastot paljastavat todellisen epäonnen päivän

Perjantai 13. päivää kutsutaan varsinkin länsimaissa epäonnen päiväksi. Päivän tarkkaa alkuperää on vaikeaa todeta, mutta kulttuurin tutkijoilla ja historioitsijoilla on monia teorioita epäonnenpäivän taustoista. Pohjola Vakuutus tutki tilastojaan ja sai selville viime vuoden oikeat epäonnen päivät – ainakin liikennevahinkojen näkökulmasta.

Pohjola Vakuutukseen ilmoitetut ajoneuvovahingot eivät varsinaisesti tue myyttiä perjantai 13. päivän poikkeuksellisesta epäonnisuudesta.

– Päivä ei erotu tilastoissamme poikkeuksellisena, sillä se osuu vuosittain eri vuodenajoille ja erilaisiin sääolosuhteisiin, Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Kristian Hiljander kommentoi tiedotteessa.

Monessa kulttuurissa perjantai ja luku 13 on liitetty epäonneen jo kenties antiikista lähtien.

Erään tutkijan mukaan jo esimerkiksi norjalaisessa mytologiassa ilkeilevä ja juoniva jumala Loki kuokki ja aiheutti harmia jumalten juhlassa 13. edustajana, ja luku olisi pohjoismaista levinnyt epäonnisena muuallekin Eurooppaan. 

Kristinuskossa Juudas Iskariot oli viimeinen, 13. vieras viimeisellä ehtoollisella. Juudas petti Jeesuksen, joka ristiinnaulittiin pitkäperjantaina. Raamatun mukaan jo aiemmin Aatami ja Eeva päättivät maistaa kiellettyä hedelmää hyvän- ja pahantiedon puusta juurikin perjantaina. 

Perjantai ei korostu vakuutustilastoissa erityisen epäonnisena päivänä. Hiljanderin mukaan vahinkoja sattuu melko tasaisesti arkisin eri viikonpäivinä, vaikka maanantai näyttää olevan hieman muita vahinkoalttiimpi päivä. 

 – Viikonloppuisin on rauhallisempaa, ja sunnuntaisin ajoneuvovahinkoja sattuu keskimäärin vähiten.
Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan ajoneuvovahinkojen näkökulmasta viime vuoden todellinen epäonnen päivä viime vuonna oli eräs marraskuinen maanantai.

Katso perjantain Viiden jälkeen -ohjelmasta, mitkä päivät olivat oikeasti epäonnisimpia liikenteessä liikkuville.

Lisäksi perjantai 13. päivän lähetyksessä pohditaan muun muassa minkälaisia ovat tavallisten ihmisten selviytymiskeinot sodassa, sähköautojen latauspisteiden pakollisiksi muuttumisen vaikutuksia sekä tutustutaan ikonitaiteeseen ja kuinka sitä voi jokainen tehdä. Erikoishaastattelussa on ratakelaaja Toni Piispanen, jonka yli kahdenkymmenen arvokisamitalin ura sai tunteikkaan päätöksensä Pariisissa.


 

Lue myös:

    Uusimmat