Viranomaiset ovat toistaiseksi olleet hyvin vaitonaisia siitä, mistä rikosepäilyissä on kyse ja ketä tai keitä asiassa epäillään.
Tällä viikolla kerrottiin, että Suomessa on aloitettu suojelupoliisin (supo) ja Puolustusvoimien tiedustelutoimintaan liittyvä esitutkinta. Poikkeuksellinen tapaus on herättänyt paljon kysymyksiä, ja vain pieneen osaan niistä on toistaiseksi saatu vastauksia. STT kävi läpi, mitä asiasta tässä vaiheessa tiedetään ja mitä ei tiedetä.
Kaikki alkoi Syyttäjälaitoksen tiistaina julkaisemasta ytimekkäästä ja vaikealukuisesta tiedotteesta. Siinä kerrottiin, että supon ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan yhteydessä epäillään tehdyn virkarikoksia ja asiasta on määrätty esitutkinta.
Lisäksi kerrottiin, että yksityishenkilön käytössä olleeseen tietokoneeseen tehtyä tietomurtoa tutkitaan ja että salassa pidettävää tietoa epäillään paljastuneen ulkopuolisille tahoille.
Samoihin aikoihin Syyttäjälaitoksen tiedotteen julkaisun kanssa Iltalehti (IL) kertoi, että viranomaiset selvittävät supon vastatiedusteluosaston osastopäällikön Pertti Haaksluodon ja supon entisen päällikön Antti Pelttarin toimintaa. STT ei ole saanut vahvistusta tälle tiedolle.
Pian supo kertoi, että tutkinnassa selvitetään, ovatko sen toimintatavat olleet laillisia. Se kertoi syksyllä 2023 vieneensä tiedusteluvalvontavaltuutetulle selvitettäväksi tapauksen, jossa supon tiedonhankintaan liittyi epäselvyyksiä laillisuuden näkökulmasta. Alkuvuodesta 2024 ilmeni uusia tietoja, jotka supo toimitti tiedusteluvalvontavaltuutetulle, joka teki asiasta helmikuussa valtakunnansyyttäjän toimistolle tutkintapyynnön.
Paljon tätä enempää tapauksesta ei toistaiseksi tiedetäkään. Koska esitutkinta on kesken ja on kyse salassa pidettävistä, Suomen tiedustelutoimintaan liittyvistä asioista, viranomaisten suut ovat olleet tiukasti supussa.
Lue myös: Supon ja Puolustusvoimien tiedustelussa epäillään virkarikoksia – esitutkinnassa tutkitaan myös tietomurtoa
Vaikuttaako Pelttarin asemaan?
Kyseessä on monimutkainen operatiiviseen tiedustelutyöhön ja sen käytännön toteuttamiseen liittyvä kokonaisuus, supon entinen päällikkö Antti Pelttari avasi asiaa keskiviikkona viestipalvelu X:ssä. Pelttarin mukaan asiaan liittyvät yksityiskohdat ovat suurelta osin salassa pidettävää tietoa ja niiden julkistaminen vaarantaisi Suomen kansallista turvallisuutta.
Pelttari kertoi, etteivät supoa valvovat tai asiaa tutkivat viranomaiset olleet olleet asiaan liittyen häneen yhteydessä. Hänen mukaansa selvitys käynnistyi hänen päällikkökaudellaan syksyllä 2023, mutta hänen päällikkökautensa päättyessä saman vuoden lopussa asiaan liittyviä esitutkintoja ei ollut käynnissä.
Pelttari toimi supon johdossa vuosina 2011–2023. Hänet valittiin nykyiseen pestiinsä eduskunnan pääsihteeriksi viime joulukuussa, ja hän aloitti tehtävässä tammikuussa.
Pelttarin nimen nouseminen esiin tutkinnasta kertovissa uutisissa herätti kysymyksiä myös Pelttarin asemasta eduskunnan pääsihteerinä. Pääsihteeri muun muassa johtaa eduskunnan kanslian toimintaa ja valvoo sitä koskevien lainsäädäntöasioiden valmistelua.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kertoi toimittajille keskiviikkona eduskunnassa, ettei puhemiehistön tiedossa ei ole, että Pelttaria epäiltäisiin mistään tai että hänen tekemisiinsä supon johdossa kohdistuisi mitään epäilyjä. Halla-ahon mukaan Pelttari voi jatkaa toimintaansa eduskunnan pääsihteerinä normaalisti.
Lue myös: Näin toimii virkarikoksista epäilty Suomen tiedustelu – peitetoimintaa, tietolähteitä, avattuja sähköposteja...
Mistä supon ylitarkastajaa epäillään?
Iltalehden mukaan Pelttarin lisäksi syynissä on supon vastatiedusteluosaston osastopäällikön Pertti Haaksluodon toiminta. Lehden mukaan Haaksluoto pidätettiin virasta 23. huhtikuuta.
Supon mukaan yksi ylitarkastaja on 23. huhtikuuta pidätetty virasta esitutkinnan vuoksi. STT ei ole saanut vahvistusta tiedolle, että kyseessä olisi Haaksluoto.
STT sai supolta virasta pidättämiseen liittyvät asiakirjat. Niistä on mustattu ylitarkastajan nimi ja muita tietoja. Päätöksestä käy ilmi, että ylitarkastaja on kuulemisessa kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin, joista häntä epäillään.
Päätöksessä todetaan, että supon arvion mukaan on selvää, että ylitarkastajaan kohdistuva rikosepäily on omiaan vaikuttamaan häntä kohtaan tunnettuun luottamukseen siten, ettei hänellä ole edellytyksiä jatkaa virassaan työskentelyä rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten aikana.
STT ei ole tavoittanut Haaksluotoa eikä ole voinut vahvistaa tietoa siitä, että häntä epäillään rikoksesta.
Lue myös: Pelttari kommentoi tutkintaa: "Monimutkainen kokonaisuus, yksityiskohdat vaarantaisivat Suomen turvallisuuden"
Toimiko venäläisoperaatio alkusysäyksenä?
Iltalehden mukaan tutkinnassa tai tutkinnoissa on kyse ainakin tietolähteiden käyttöä koskevien määräysten noudattamisesta. Lehden mukaan prosessit alkoivat sen jälkeen, kun Venäjän televisiossa esitettiin Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n "paljastuksia" supon värväämistä venäläisistä "vakoojista".
Jutuissa supon kerrotaan yrittäneen Helsingissä värvätä Venäjän Suomen-suurlähetystön henkilökunnan käyttämien palveluliikkeiden, kuten kampaamoiden ja koirahoitoloiden, venäjänkielistä henkilökuntaa tiedonhankintaan. IL:n mukaan ohjelmassa väitettiin, että suposta jo vuosia aiemmin eläköitynyt vastavakoilun veteraani oli hoitanut tietolähteitä. IL:n länsimaiselta turvallisuusviranomaiselta saamien tietojen mukaan tv-ohjelma on FSB:n operaatio.
Venäjän mediassa esitetyt väitteet nousivat Suomessa julkisuuteen viime vuoden elokuussa. Supo kuittasi väitteet tuoreeltaan STT:lle Venäjän informaatiovaikuttamisena, joka on suunnattu ensisijaisesti venäläiselle kotiyleisölle.
Verkkouutisten mukaan on mahdollista, että Venäjän valtionmedialle on syötetty supoa koskevia väitteitä, joiden alkuperänä olisi osittain tietomurto tai -murtoja. Verkkouutisten mukaan tieto siitä, että supo vei asian tiedusteluvalvontavaltuutetun käsiteltäväksi syksyllä, täsmää erääseen Venäjän valtiontelevision lähetykseen viime elokuussa.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen tai tapauksen toinen tutkinnanjohtaja, aluesyyttäjä Tarmo Tanner valtakunnansyyttäjän toimistosta eivät keskiviikkona kommentoineet STT:lle tietoja venäläisohjelman liittymisestä tutkintaan.
Kuka tiedustelua valvoo?
Esitutkinnan kohteena on siis supon ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminta, jonka yhteydessä epäillään tehdyn virkarikoksia. Supo on kertonut tutkinnassa selvitettävän, ovatko sen toimintatavat olleet laillisia.
Tiedustelutoiminnalla tarkoitetaan viranomaisten toimintaa, jossa hankitaan ja analysoidaan tietoa Suomeen mahdollisesti kohdistuvien uhkien tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Suomessa siviilitiedustelusta vastaa supo ja sotilastiedustelusta Puolustusvoimat.
Siviilitiedustelulla tarkoitetaan siviileihin kohdistuvaa tiedustelua ja tietolähdetoiminnalla tiedonhankintaa henkilölähteiden kanssa keskustelemalla. IL:n mukaan tutkinnassa on kyse ainakin tietolähdetoiminnan laillisuuden selvittämisestä.
Sotilastiedustelun tarkoituksena taas on hankkia ja käsitellä tietoa Suomeen kohdistuvasta tai Suomen turvallisuusympäristön kannalta merkityksellisestä sotilaallisesta toiminnasta ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi.
Sekä siviili- että sotilastiedustelu perustuvat lainsäädäntöön. Lait sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta tulivat voimaan vuonna 2019. Samalla toimintansa aloitti tiedusteluvalvontavaltuutettu, jonka tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta suojelupoliisissa ja sotilastiedusteluviranomaisissa.
Miten Puolustusvoimat liittyy tapaukseen?
Merkittävin avoin kysymys lienee se, onko viranomaisten tutkinnassa olevassa asiassa rikottu lakia vai ei. Esitutkinnassa tätä vasta selvitetään, minkä jälkeen asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella, nostetaanko syyte vai ei.
Toinen suuri kysymys on se, miten Puolustusvoimat liittyy tapaukseen. Siitä ei ole saatu viranomaisilta minkäänlaista tietoa. Puolustusvoimien pääesikunnan viestinnästä kerrottiin STT:lle keskiviikkona, ettei heillä ole asiaan kommentoitavaa.
Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka monta epäiltyä asiassa on, mitkä ovat tutkittavat rikosnimikkeet tai mihin ajankohtaan epäillyt rikokset ajoittuivat. Talouselämän mukaan tutkinnan ytimessä on toiminta useiden vuosien ajalta.
Epäselvää on niin ikään se, kuinka paljon supon entinen päällikkö Pelttari on tiennyt tutkinnan alla olevista asioista, jotka tapahtuivat supossa hänen päällikkökautenaan.
Milloin epäilty tietomurto tapahtui?
Viranomaiset ovat olleet vaitonaisia myös siitä, mikä tietomurron osuus tapauksessa on. Esimerkiksi siitä ei ole tietoa, lähtikö tiedustelutoiminnan laillisuuden tutkinta liikkeelle tietomurrosta.
Mediassa on ollut myös ristiriitaisia tietoja siitä, kenen käytössä olleeseen koneeseen tietomurto epäillään tehdyn. Iltalehden mukaan tietokone olisi ollut vastavakoilua johtaneen Haaksluodon käytössä, ja myös STT lainasi tuoreeltaan tätä tietoa jutuissaan. Tämä on kuitenkin ristiriidassa Syyttäjälaitoksen kertomien tietojen kanssa.
Syyttäjälaitoksen mukaan tietomurto kohdistui yksityishenkilön käytössä olleeseen tietokoneeseen, eikä Haaksluoto vastatiedusteluosaston osastopäällikkönä ole yksityishenkilö. Myös Talouselämä kertoi, ettei kyseessä ollut Haaksluodon tietokone.
Toistaiseksi ei siis tiedetä, kenen koneelle tietomurto on tehty. Viranomaiset eivät ole hiiskuneet myöskään siitä, milloin murto tuli ilmi tai milloin sen epäillään tapahtuneen. Sitäkään ei ole kommentoitu tarkemmin, minkälaista tietoa epäillään vuotaneen ulkopuolisille tahoille ja keitä nämä ulkopuoliset tahot ovat.
Avoin kysymys on myös se, liittyvätkö Venäjän valtionmediassa viime vuonna julkaistut jutut jotenkin tietomurtoon, ja jos liittyvät, niin miten.
Katso video: MTV:n rikostoimittajat keskustelivat tiedustelutoimintaan liittyvistä epäilyistä.
10:14
