Noin 15 prosenttia toivotuista raskauksista päättyy keskenmenoon, mutta niiden yleisyydestä huolimatta hoito on todella puutteellista. Tämä käy ilmi Simpukka ry:n tuoreesta kyselytutkimuksesta. Valtaosa kyselyyn vastanneista keskenmenon kokeneista kertoi tapahtuman vaikuttaneen hyvinvointiinsa vielä kolme vuotta sen jälkeen. Joskus keskenmenon pelko johtaa jopa lapsettomuuteen.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry selvitti kyselytutkimuksellaan, miten keskenmenot vaikuttavat terveyteen ja millaista hoitoa keskenmenon jälkeen on saatu.
Kyselyyn vastasi 761 keskenmenon kokenutta, joista lähes kaikki olivat itse olleet raskaana keskenmenoon johtaneessa raskaudessa.
Kokonaisuutena keskenmenojen hoito on tutkimuksen mukaan sirpaloitunutta. Potilaita pompotellaan hoitopaikasta toiseen ja moni jää ilman tärkeitä hoito-ohjeita tai kivunhoitoa. Täysin hoidotta kokee jääneensä joka kymmenes keskenmenon kokenut, kerrotaan yhdistyksen tiedotteessa.
– Kyselyaineistosta piirtyy lohduton kuva keskenmenon hoidon tilasta Suomessa. Vastauksissa toistuivat keskenmenon kokeneiden järkytys, turhautuminen ja pettymys saatuun hoitoon sekä kokemus yksin jättämisestä. Keskenmenojen hoidosta puuttuu kokonaan Käypä hoito -suositus, kertoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Keskenmeno horjuttaa terveyttä monin tavoin, voi johtaa lapsihaaveen romuttumiseen
Tutkimukseen vastanneet kokivat pelkoa, mielialanvaihtelua, ahdistusta ja itsesyytöksiä.
Lähes kaikki keskenmenon kokeneet pelkäsivät, että uusi raskaus ei jatku normaalisti. Osa vastanneista oli luopunut lapsihaaveestaan kokonaan, koska koettu keskenmeno oli aiheuttanut niin vahvoja pelkoja ja huolta omasta henkisestä jaksamisesta.
Kokemus aiheutti joillekin myös itsetuhoisia ajatuksia. 8 prosenttia vastanneista koki paljon tai erittäin paljon itsetuhoisuutta keskenmenon jälkeen ja 30 prosenttia kertoi kokevansa jonkin verran itsetuhoisuutta.
Kyselyyn vastanneista 65 prosenttia kertoi kärsivänsä keskenmenon aiheuttamista haitoista vielä kolme vuotta tapahtuman jälkeen.
Raskauden keskeytyminen haittasi myös useiden sosiaalista elämää, sillä he kokivat kateutta tai vihaa raskaana olevia kohtaan, ulkopuolisuuden tunnetta ja etääntymistä ystävistä. Keskenmeno aiheutti joillekin myös ongelmia töissä ja parisuhteessa.
Lähes 250 vastaajalla oli myös fyysisiä oireita keskenmenon jälkeen. Heistä yli puolet olivat kokeneet kipua. Kipua kokeneista neljännes kuvaili sitä pitkäkestoiseksi tai traumatisoivaksi.
Osa vastaajista kertoo pahoinvoinnista sekä keskenmenoa seuranneista komplikaatioista, kuten kohtutulehduksesta ja keskeytyneestä keskenmenosta. Osa vastanneista koki myös psykofyysisiä oireita, esimerkiksi kipua hartioissa tai sikiön "haamupotkuja", kerrotaan tutkimusraportissa.
Toipuminen vie vuosia, ammatillinen tuki puuttuu
Kyselyyn vastanneista peräti 65 prosenttia kertoi kärsivänsä keskenmenon aiheuttamista haitoista vielä kolme vuotta tapahtuman jälkeen. Haitat olivat psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä.
Harva kuitenkaan sai kokemukseensa ammattimaista psyykkistä tukea.
Selkeä enemmistö, 58 prosenttia, vastaajista kokee, että hoitohenkilökunnalta saatu psyykkinen tuki keskenmenoon ei ollut riittävää keskenmenon tai sen epäilyn yhteydessä. Riittäväksi sen katsoi tilanteessa alle neljännes vastaajista.
Lue myös: Jonna heräsi yöllä vatsakramppeihin ja sai keskenmenon vessanpöntöllä – vaikea aihe koskettaa monia: "Siitä ei edelleenkään juuri puhuta ääneen"
Tutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että siinä missä keskenmenon kokenut kokee menettäneensä lapsen, hoitohenkilöstölle se oli vasta alkio tai sikiö. Hoitohenkilökunta myös suhtautui keskenmenoihin kevyesti niiden yleisyyden vuoksi. Vastaajien mukaan terveydenhuolto näkee keskenmenon lähinnä osoituksena uuden raskauden mahdollisuudesta.
Simpukka ry:n mukaan näkökulmaerot voivat heijastua negatiivisesti potilaan kokemukseen hoidosta.
Keskenmeno tarkoittaa raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa. Suurin osa keskenmenoista todetaan ennen 12 raskausviikon täyttymistä.
Monilla oli kokemus huolien sivuuttamisesta ja yksin jäämisestä. Vain alle viidennes vastaajista kertoo, että heidän kumppaninsa huomioitiin hoidon yhteydessä.
Vain noin puolella vastaajista oli ollut empaattisia kohtaamisia hoitohenkilökunnan kanssa.
– Nämä vastaajat kertovat pienistä empaattisista kohtaamisista, kuten kosketuksesta ja myötätuntoisista sanoista, joilla on suuri merkitys. Psykososiaalista tukea ja keskusteluapua tulisi tarjota terveydenhuollossa aina keskenmenon toteamisen ja hoidon yhteydessä. Riittävän tuen saaminen voi rohkaista toivomaan lasta jatkossakin, sanoo Savio tiedotteessa.
Ehdotus keskenmenojen Käypä hoito -suosituksesta on jo tehty
Simpukka ry huomauttaa, että kyselyn vastaukset paljastavat merkittäviä puutteita keskenmenojen hoidossa.
– Käypä hoito -suositus on laadittava viipymättä. Hoitopolun ja tuen tulee olla selkeästi ymmärrettäviä niin ammattilaisille kuin keskenmenon kokeville, kiteyttää Savio.
Yhdistys antaa kyselyn tuloksen terveydenhuollon ammattilaisille tueksi, jotta keskenmenojen hoitoa saataisiin kehitettyä parempaan suuntaan.
Yhdistys kertoo tiedotteessaan, että keskenmenojen hoitoon liittyvästä Käypä hoito -suosituksesta on jo tehty ehdotus, jonka on valmistellut lääkäri Marika Kaksonen ihmisoikeusjärjestö Artikla 3 ry:stä.
Lue vielä: Keskenmenot ovat vähentyneet yli 40-vuotiailla suomalaisnaisilla – professori: Jopa puolet raskauksista päättyy ennen kuin nainen edes tietää olleensa raskaana
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Simpukka ry:n tiedote, Kokemuksia keskenmenosta ja sen hoidosta -kyselyraportti, Duodecim