Eri paikkakuntien sosiaalisen median ryhmissä kerrotaan toistuvasti epäilyttävistä rahanlainaajista, jotka sanovat tarvitsevansa rahaa esimerkiksi junalippuun. Jotkut sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan jakaneet kertovat myös tulleensa huijatuiksi.
Rikoskomisario Teppo Viljanen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että petokset, joissa uhria lähestytään suoraan, ovat nostaneet päätään.
– Tämän tyyppisiä juttuja on ollut viime aikoina Helsingissä ja varmaan muuallakin Uudellamaalla, hän kertoo.
Helsingin poliisilaitoksen arvion mukaan tällaisia rikoksia tekee suppea, harvojen henkilöiden joukko. Sen ansiosta juttujakin on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi tietoverkoissa tehtävissä petosrikoksissa.
Viljanen kertoo, että tyypillistä tapauksissa on, että tekijä pyytää rahaa ostaakseen esimerkiksi junalipun kotiin tai kaukaiselle paikkakunnalle vaikkapa päästäkseen hautajaisiin. Tarinan verukkeella on saatu huijattua pieni summa rahaa, jota ei lupauksesta huolimatta palauteta.
– Tarinat ovat välillä todella hyviä ja varmastikin uskottavia, Viljanen kertoo.
0:33
Ota rahat ja juokse -ohjelman kuulustelijana tunnetuksi tullut Ari Huhtinen kertoo, miten valehtelijan saa kiinni.
Lue myös: Hävyttömiä huijauksia Helsingin keskustassa: Nuori mies on lainannut satoja euroja "junalippuun" – jättänyt maksamatta takaisin
Miten tunnistaa huijari?
Moni varmasti haluaa auttaa aitoihin ongelmiin joutunutta, mutta huijarin tunnistaminen voi olla vaikeaa. Olisi hyvä pitää mielessä, että tarinan kertojalla ei välttämättä ole puhtaat jauhot pussissaan.
Viljanen alkaisi itse miettiä, että jos ihmisellä ei ole käsillä rahaa, mutta varaa maksaa takaisin, eikö hän satunnaisten ohikulkijoiden sijaan voisi asioida pankissa ratkaisemassa asian.
– Harvoin ihmisellä on kaikki henkilöpaperit ja kortit hukassa, hän toteaa.
Viljanen pohtisi myös, millä perusteella täysin tuntematon henkilö maksaisi takaisin muukalaiselta Helsingin päärautatieasemalla lainaamansa rahat. Vaikka lainaajalla olisikin rahat antaneen tilinumero, kynnys jättää maksamatta voi olla hyvin matala.
Viljanen vinkkaa kuitenkin, että joskus tarinan voi paljastaa vääräksi yksinkertaisesti lupaamalla hoitaa asian suoraan.
Jos esimerkiksi tarjoutuu menemään ostamaan junalipun yhdessä lainan pyytäjän kanssa, tämä yleensä todennäköisesti kieltäytyy.
– Rahaahan hän haluaa, vailla aikomusta maksaa takaisin, Viljanen toteaa.
Lue myös: Luuletko tunnistavasi "paskapuheen"? Tutkimus selvitti, hoksaavatko ihmiset oikeasti palturin: "Haluamme kaikkia uskoa olevamme fiksuja..."
Uhri ei yleensä saa rahoja takaisin
Viljanen kertoo, että poliisi on onnistunut selvittämään mainitun kaltaisia huijaustapauksia, koska julkisilla paikoilla huijauksia tehneet ihmiset on ollut mahdollista tunnistaa.
Rikoksen tekijän kiinnijäänti voi kuitenkin olla rahat lainanneelle pieni lohtu.
– Rahojen takaisinsaanti on yleensä mahdotonta. Henkilöt ovat yleensä varattomia, ja saadut rahat on käytetty nopeasti, Viljanen varoittaa.