Tutkimuksen mukaan et kenties olekaan niin hyvä bongaamaan pötypuhetta kuin luulit.
Tutkijoiden mukaan ihmiset, jotka luulevat tunnistavansa pötypuheen, ovatkin itse asiassa huonoimpia siinä. Thinking & Reasoning -julkaisussa esitellyn tutkimuksen mukaan puolestaan he, jotka eivät luota tunnistavansa palturia, tunnistavat sen parhaiten. Tutkimuksesta uutisoi PsyPost.
Lue myös: Taiwanilainen fitness-vaikuttaja tunnusti karmean valheen: "Huijasin kaikkia kolmen vuoden ajan"
"Miksi suhteellisen fiksut ihmiset uskovat tyhmiä asioita?"
Tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka olivat huonoimpia tunnistamaan roskapuhetta, yliarvioivat kykynsä täysin, mutta yliarvoivat sen myös suhteessa muihin ihmisiin. He siis uskoivat olevansa ylivertaisia hoksaamaan, jos joku puhuu pötyä, ja uskoivat lisäksi olevansa siinä parempia kuin keskivertoihminen.
Parhaita palturin tunnistamisessa olivat kuitenkin ne, jotka aliarvioivat osaamisensa ja luulivat jopa olevansa roskapuheen tunnistamisessa huonompia kuin muut.
– Yleisesti ottaen olen kiinnostunut keksimään, miksi suhteellisen fiksut ihmiset uskovat tyhmiä asioita, selittää tutkija Shane Littrell Miamin yliopistosta syytä tutkimukselle PsyPostin haastattelussa.
Littrell kertoo julkaisseensa aiemmin yhdessä kollegoidensa kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin, uskovatko itse väärää informaatiota levittävät herkemmin myös muiden levittämät valefaktat. Tässä tutkimuksessa selvisi, että väärää informaatiota levittävät tekevät niin toisinaan myös vahingossa.
– Minusta tämä viittaa siihen, että jotkut ihmiset, jotka tietoisesti levittävät paskapuhetta, ovat tietämättömiä siitä, että he usein lankeavat sihen itsekin, kenties siksi, että he luulevat olevansa kaikkia muita parempia sen hoksaamisessa, Littrell sanoo.
Littrellin mukaa siinä on myös järkeä.
– Huijari ei ehkä usko tulevansa huijatuksi, koska hän "tietää kaikki temput", niin sanotusti.
Lue myös: Liioittelevatko miehet peniksensä kokoa? Räikeimmät valheet piti diskata tutkimuksesta
Palturin tunnistamista tutkittiin kahdessa osassa
Niinpä Littrell yhdessä kollegansa kanssa päätti selvittää, kuinka itsevarmasti ihmiset suhtautuvat omiin taitoihinsa, mitä tulee "paskapuheen tunnistamiseen".
Kahta tutkimustaan varten tutkijat osallistivat 412 henkilöä. Ensimmäisessa osassa osallistujien tuli arvioida 20 toteamusta se mukaan, olivatko ne syvällisiä vai eivät. Toteamuksista puolet olivat tunnettujen henkilöiden oikeita lainauksia, joita tyypillisesti pidetään syvällisinä.
Toinen puoli toteamuksista oli satunnaisesti luotu algoritmin avulla. Niissä oli oikea kieliopillinen rakenne, mutta ne eivät tarkoittaneet mitään.
Tunnistatko roskapuheen?
Tutkimukseen osallistuneet pisteytettiin sen mukaan, kuinka monta lausahdusta he tunnistivat syvällisiksi. Osallistujat arvioivat myös itse omaa suoritustaan sekä muiden suoritusta. He myös arvioivat, kuinka hyvin yleensä tunnistavat pötypuheen.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut ihmiset lankeavat roskapuheeseen, koska he luottavat nopeaan, intuitiiviseen ajatteluun sen sijaan, että pohtisivat hieman pidempään. Niinpä Miamin yliopiston tutkimuksen toisessa osassa tutkijat ottivat selvää ihmisten yksilöllisistä eroista ajatteluprosessissa. Tutkijat selvittivät, tuntuiko osallistujista itsestään siltä, että he kykenivät tunnistamaan "paskapuheen" välittömästi vai pitikö heidän pohtia asiaa ennen päätöstä.
Tutkijat pyysivät osallistujia sekä itse arvioimaan ajatteluprosessiaan, mutta arvioivat sitä myös esimerkiksi vertaamalla sitä aikaan, joka osallistujilla kesti arvioida aiemmin mainittujen toteamusten syvällisyyttä.
Lue myös: Tutkimus selvitti, miten voit tunnistaa, että sinulle valehdellaan
Tämä on "paskapuheen sokea piste"
Selvisi, että palturin tunnistamisessa ja siihen lankeamisessa sekä intuitiivinen että hitaampi reflektiivinen ajatteluprosessi ovat molemmat läsnä. Littrellin mukaan päähavainto olikin se, että ne ihmiset, jotka todennäköisemmin lankeavat pötypuheeseen, ovat hyvin yli-itsevarmoja kyvyssään tunnistaa se, ja luulevat olevansa siinä keskivertoa parempia. Ajatteluprosessin tavalla ei ollut väliä tässä havainnossa. Tutkijat kutsuvat havaintoa "paskapuheen sokeaksi pisteeksi".
Lisäksi havaittiin, että ne, jotka olivat parhaita pötypuheen tunnistamisessa, eivät itse uskoneet omiin kykyihinsä ja luulivat olevansa siinä muita huonompia.
– On objektiivisesti pahempaa olla ihminen, joka ei ole vain huono tunnistamaan soopaa, mutta luulee vielä olevansa mahtava siinä, kuin olla ihminen, joka on hyvä paskapuheen tunnistamisessa, mutta ali-itsevarma siitä, Littrell sanoo.
Littrellin mukaan kaikkien tulisikin harjoitella älyllistä nöyryyttä ja skeptismiä, jotta ei tulisi langettua palturiin ja väärään informaatioon.
– Tämä on vaikeaa useimmille, koska haluamme kaikkia uskoa olevamme fiksuja ja hallitsevamme sitä, mitä ajattelemme ja uskomme, ja että emme ole helposti huijattavissa. Valitettavasti monet ihmiset, jotka näin uskovat, ovat aika väärässä.
Tutkijan mukaan tutkimukseen liittyvä pötypuheen tunnistaminen voi koskea esimerkiksi keskusteluja, sosiaalista mediaa tai itseapu- ja inspiraatioguru-alaa. Littrellin mukaan sama saattaa koskea muunlaistakin pötypuhetta, mutta sitä pitäisi tutkia enemmän. Lisäksi hän huomauttaa, ettei varmoja johtopäätöksiä voi tämän tutkimuksen perusteella vetää muihin kuin englantia puhuviin kulttuureihin.
Lue myös: Haluatko saada totuuden irti keskustelukumppanistasi? Suomalaistutkijoiden mukaan yksi asia voi vähentää valehtelua
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Millainen on hyvä valehtelija?
1:36
Ota rahat ja juokse -ohjelman kuulustelija Kari Laari kertoo, millainen on hyvä valehtelija.
Lähteet: PsyPost, Thinking & Reasoning