Kiinalainen Mengsi työskentelee sairaanhoitajana Suomessa – kouluttajan mukaan polku ammattiin on liian mutkikas

Metropolian ammattikorkeakoulun mukaan yksi ratkaisu sote-alan huutavaan työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto. Euroopan ulkopuolelta terveydenhoitoalalle työskentelemään tulevien pätevyyden hankintaa tulisi koulun mukaan sujuvoittaa, ja tuntuvasti.

Metropolia tarjoaa koulutusta, jossa terveydenhuoltoalan korkeakoulututkinnon Euroopan ulkopuolella hankkinut voi saavuttaa suomalaisen pätevyyden noin vuodessa.

Lue myös: MTV selvitti: Asiantuntijat karsisivat hyvinvointialueiden määrää – "Lähes kaikki pyytävät valtiolta lisää rahaa"

Kiinalainen Mengsi työskentelee ortogeriatrisella osastolla

Kiinasta kaksi ja puoli vuotta sitten Suomeen muuttaneella Mengsi Chenillä on korkeakoulutasoinen sairaanhoitajan pätevyys Kiinasta.

Tätä nykyä hän työskentelee Helsingin kaupungin Laakson sairaalan ortogeriatrisella osastolla. Se tarkoittaa pitkälti lonkkamurtumiin erikoistunutta osastoa.

– Perushoitoa ja sitten haavahoitoa ja tämmöistä. Mutta nyt koska en ole vielä sairaanhoitaja, niin en voi vielä jakaa lääkettä potilaille, Chen kuvailee työtään.

Mengsi opiskelee samalla suomalaista sairaanhoitajan pätevyyttä Metropolia –ammattikorkeakoulun Teap-hankkeessa.

Ammattipätevyyden hyväksyminen jarruttaa töihinpääsyä

Monien työllistymistä hidastaa se, ettei EU:n ulkopuolisia tutkintoja hyväksytä ammattipätevyydeksi Suomessa. Tätä ongelmaa korjaa Metropolian terveysalan ammattilaisten pätevöitymispolku, lyhyemmin Teap.

– Tällä hetkellä se on 40 opintopistettä ja siihen liittyy sitten teoriaopintoihin myös harjoittelut, jotka ovat useampi viikkoja, jopa kuukausia, toteaa Metropolian ammattikorkeakoulun kansainvälisyystiimin hoitotyön lehtori Päivi Rimpioja.

Käytännössä tämä merkitsee noin vuoden opintoja hakijan taustasta ja kielitaidosta riippuen. Rimpioja toivoisi nyt hankeluontoisesti toimivan Teapin muuttamista pysyväksi.

Väestön ikääntyminen yksi syy työvoimapulaan

Sotealan rakenteellinen ongelma on, että Suomen väestö ikääntyy – eli hoitoalan henkilöstö eläköityy ja siirtyy nopeasti pois alalta.

Yksi ongelma on myös byrokratia. Tehyn mukaan sekä Suomessa että ulkomailla valmistuneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden on haettava Valviralta oikeutta harjoittaa ammattia tai oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

Luvan edellytys on riittävä suomen kielen taito, jota Valviralla on oikeus arvioida ammatinharjoittamislupien myöntämisen yhteydessä. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien on lisäksi poikkeuksetta lisäopiskeluin täydennettävä omaa tutkintoaan vastaamaan Suomen tutkintoja.

– Meillä olisi mahdollisimman pian sellainen pysyvä koulutuspolku erityisesti sairaanhoitajille, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta täällä Suomessa, niin kuin lääkäreilläkin on. Tämä on se ihan suurin toive, Rimipoja sanoo.

Lue myös: Hoitojonoista karuja lukuja: Yliajalla odottavien potilaiden määrä on ortopediassa monikymmenkertaistunut muutamassa vuodessa

Myös kielitaitoon panostaminen tärkeää

Työperusteisen maahanmuuton lisääminen ei ole kuitenkaan nopea ratkaisu sote-työvoimapulaan.

Pysyvien käytäntöjen puuttumisen lisäksi valtion, kuntien ja elinkeinoelämän tulisi panostaa maahanmuuttajien kielitaidon ja ammatillisen osaamisen parantamiseen. Näin totesi Valtiontalouden tarkastusvirasto vuodenvaihteessa tekemässä selvityksessään.

Joidenkin polku työelämään kuitenkin on pian sinetissä.

Chen saa nimittäin pian suomalaisen pätevyyden. Hän on opiskellut Teapissa viime heinäkuusta alkaen.