Keskustan puheenjohtajakilpailussa kritisoitiin sekä pääministerin johtamista että EU:n paljon puhuttua tukipakettia.
Keskustan puheenjohtajakilapilun ehdokkaat Annika Saarikko, Katri Kulmuni, Petri Honkonen ja Ilkka Tiainen ottivat yhteen Politiikan toimittajat ry:n tentissä tänään aamupäivällä.
Tentti käynnistyi vauhdikkaasti, kun Saarikolta kysyttiin mitä hän tarkoitti lausunnollaan siitä, että "pitäisi olla vähemmän hässäkkää".
Saarikko aloitti sanomalla, että lausahdus "touko-kesäkuun vaihteesta liittyi hetkeen, jossa alkoi liikkua puolueen sisällä ja mediankin kautta huhuja siitä, että keskusta pohtii, onko järkevää jatkaa hallitusyhteistyössä".
– Kun seurasin politiikkaa sivummalta, politiikka oli parhaimmillaan, kun päättäjät kykenivät yhteistyöhön, löysivät vähintäänkin pieniä yhteisiä nimittäjiä ja jättivät pikku- ja mielikuvapolitikoinnin sivuun ja keskittyivät asioiden hoitoon. Tämä on viesti nyt myös eteenpäin. Aivan kuten Katri totesi, varmasti ja onkin merkittäviä eroja talouspoliittisessa linjassa, mutta suomalaiset ovat meidät valinneet sen takia, että näistä kyetään sopimaan, Saarikko sanoi.
Kulmuni tarttui heti Saarikon vastaukseen.
– Annika sinähän olisit voinut kilauttaa minulle kesäkuun alussa, kun sanoit, että mediassa oli spekulaatiota. Keskustasta se selviää kyllä aina, Kulmuni näpäytti.
Saarikko huomautti, että kyseinen yksityiskohta voidaan käydä vielä erikseen läpi.
– Koko keskustan eduskuntaryhmä oli aika autuaan tietämätön siitä, mitä juuri kyseisenä viikonloppuna puolueessa tapahtui. Se on menneiden kaivelua. Totesin vain, että se kuva joka meistä ja sitä kautta hallituksesta syntyi, ei ollut omiaan luomaan vakautta suomalaisten silmissä, Saarikko vastaa.
"Narut pitäisi olla selkeämmin pääministerin käsissä"
Kun Kulmunilta kysyttiin vielä tarkentavasti, että oliko puolueen riveissä epäselvyyttä, Kulmunin mukaan näin ei ollut.
– Kyllä se epäselvyys taisi olla enemmänkin median keskuudessa. Keskustalla ei ole ollut mitään epäselvyyttä sen jälkeen, kun me säätytalolta lähdimme vuosi sitten.
Myös Honkoselta kysyttiin kantaa asiaan.
– On selvä tosiasia, että keskustelua keskustan hallituksessa kestämisestä käydään. Tilanne pitää rauhoittaa. Hässäkkää on ollut hallituksessa ja sitä ei kukaan voi kieltää. Se on näkynyt kansalaisillekin päin ja se on rehellistä myöntää, Honkonen kertoi.
– Olennaistahan on tietenkin se, miten hallitusta johdetaan ja miten pääministeri ja pääministeripuolue sitä johtaa. Edellisessä hallituksessa Juha Sipilä laittoi itsensä peliin ja hallitus kesti toimintakykyisenä loppuun asti. Peräänkuulutan sdp:ltä johtajuutta.
Honkonen huomautti, että johtaminen pitäisi keskittää kriisitilanteessa valtioneuvostoon.
– Narut pitäisi olla selkeämmin pääministerin käsissä, Honkonen täsmensi.
Kulmuni kritisoi itse kuittaamaansa EU:n tukipakettia
Esiin nostettiin myös EU:n paljon keskustelua herättänyt tukipaketti. Honkosen mielestä "mekanismin olisi voinut tehdä paremminkin".
– On selvää että EU:ssa ja Euroopassa tarvitaan elvytystä. Mutta tapa, jolla sitä nyt toteutetaan, sitä suomalaiset eivät hyväksy laajasti ottaen, eivätkä monet muutkaan EU:n kansalaiset. EU:n kannattajana olen hyvin huolestunut siitä, että tämä ratkaisu vie EU:lta tuen pois Euroopan kansalaisten keskuudessa, Honkonen sanoi.
– Suomi tai EU eivät tätä voi pakettia voi kaataa, vaikka se on huono ja väärällä tavalla toteutettu. Keskustelu puolueessa olisi pitänyt käydä keväällä, kun hallitus linjasi reunaehdot, hän jatkaa.
Tiainen huomautti, että lausunto on tullut 29. kesäkuuta, joten keväällä ei olisi lausunnon pohjalta voitu käydä keskustelua.
– Malli on syntynyt huippukokouksessa. Suomella oli kolme toivetta. Että se on lyhyempi laina-ajaltaan, että se on lainapainotteisempi ja Suomi oikeastaan saikin sen läpi, että se on lainapainotteisempi. Paketti ei kuitenkaan pienentynyt. Ilman koronaa tällaista pakettia ei olisi koskaan tullut, Kulmuni puolestaan täsmensi.
Kulmunille huomautettiin, että hän on itse kuitannut paketin valtiovarainministerin roolissa. Häneltä kysyttiin, että eikö hänen kritisoinnissaan mennä nyt vähän kaksilla raiteilla.
– Suomi sai kolmesta tavoitteesta yhden läpi, tämä on kompromissi EU-tasolla. Joten kyllä minä voin sen sanoa ääneen, että minusta se ei ole niin hyvä kuin se olisi voinut olla. Kaikki EU-maat ovat siihen sitoutuneet, niin myös Suomi, Kulmuni sanoi.
Saarikko muistutti, että tiedettiin, mihin suuntaan neuvottelut ovat menossa.
– Yhdyn siihen, että tämä ei voi olla EU:n tie ilman, että käydään perusteellinen keskustelu perussopimustasolla. On selvää, että tästä käymään pitkä ja juridinen hiustenhalkominen. Vielä oleellisempaa on se, että onko poliittisella päättäjällä kykyä perustella se, miksi tämä tehtiin, Saarikko sanoi.
Hänen mukaansa merkittävää on myös se, mihin Suomen saamat rahat kansallisesti käytetään ja näkyykö niiden käyttäminen.
Keskusta valitsee seuraavan puheenjohtajan tulevana viikonloppuna Oulussa pidettävässä puoluekokouksessa 4.–5. syyskuuta. Keskustavaikuttajille tehdyissä kyselyissä Saarikkoa on kannattanut MTV Uutisten kyselyn mukaan noin puolet keskustalaisista, joten hän on toistaiseksi voittajasuosikki.