Yli 400 000 suomalaista saa vuosittain sairausvakuutuskorvauksia masennuslääkkeistä.
Lääkkeiden käyttäjistä noin 50–70 prosenttia hoitaa niillä masennustaan. Muita syitä masennuslääkityksen käyttöön ovat ahdistuneisuus, krooninen kipu tai unihäiriöt, kertoo Tampereen yliopiston professori emeritus Esa Leinonen.
– Masennuslääkitys tulee usein ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun masennus alkaa selvästi vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, arjesta selviytymiseen sekä työn ja sosiaalisten velvollisuuksien hoitamiseen, Leinonen kertoo.
Aina lääkehoitoa ei kuitenkaan käytetä edes keskivaikean tai vaikean masennuksen hoidossa. Psykiatrian professorin Erkki Isometsän mukaan yleinen peruste tällaiseen ratkaisuun on sairastuneen kieltäytyminen lääkityksestä.
– Kieltäytymisen taustalla on monenlaisia syitä. Osa on joskus kokeillut lääkehoitoa ja saanut siitä ikäviä sivuvaikutuksia. Osa on kuullut tai lukenut, miten paljon haittaa lääkkeistä voi olla, Isometsä listaa.
Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 7,4 prosenttia aikuisista käy vuosittain läpi masennuksen, joka täyttää sairauden diagnostiset kriteerit. Isometsän mukaan lievemmistä masennusoireista kärsii kuitenkin jopa 10–20 prosenttia suomalaisista.
Moni syö lääkkeitä vuosia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kertoo, että masennuslääkkeet alkavat vaikuttaa neljän viikon kuluessa aloittamisajankohdasta. Lääkehoitoa tulisi jatkaa vielä vähintään puoli vuotta sen jälkeen, kun oireet ovat jo hävinneet.
– Oireiden uusiutumisen vaara on suuri, jos hoito lopetetaan liian aikaisin.
Suvisaaren mukaan moni käyttää masennuslääkkeitä yhtäjaksoisesti vuosien ajan eikä hyvin pitkäaikaisestakaan käytöstä ole osoitettu olevan haittoja. Pitkään jatkuneen lääkehoidon taustalla on yleensä useita vaikeita masennusjaksoja, joiden uusimista pyritään ylläpitohoidolla ennaltaehkäisemään.
Leinonen kertoo, että masennus uusiutuu 50–80 prosentin todennäköisyydellä myöhemmin elämässä niillä, jotka ovat sen sairastaneet kerran. Toisen masennusjakson jälkeen tarvitaankin jo vähintään vuoden mittainen ylläpitohoito. Ylläpitohoito tarkoittaa lääkitysjaksoa, jolla varmistetaan oireiden poissa pysyminen.
Jos masennusjaksoja on takana kolme tai enemmän, tarvitaan pitkäaikaista, joskus jopa pysyvää ylläpitohoitoa.
– Joillakin alttius on niin suuri, että jo normaali tilapäinen kuormitus elämässä riittää laukaisemaan uuden masennusjakson, Leinonen sanoo.
Lääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta
Professori Isometsän mukaan masennuslääkkeisiin liittyy usein väärinkäsitys siitä, että lääkkeet olisivat riippuvuutta aiheuttavia. Masennuslääkkeet eivät kuitenkaan luo minkäänlaista keinotekoista hyvänolontunnetta, eikä niihin kehity toleranssia, eli tarvetta yhä suuremmille annostuksille.
Masennuslääkehoidon tehtävänä on vaikuttaa aivojen toimintaan tavalla, joka normalisoi masennuksen aikana vallitsevaa olotilaa.
– Kun lääkehoito lopetetaan, onkin todella tärkeää, että annostusta pienennetään pienin askelin ja pitkällä aikavälillä – etenkin jos käyttö on ollut pitkäaikaista.
Päivitys 10.02.2019 klo 10:10: Juttua täydennetty.