Maailman mahtavin mies. Diktaattori. Maailmanrauhan uhkaaja. Kansansa nöyrä palvelija. Korruption kitkijä. Hyväntekijä. Julma vallankäyttäjä. Hymyilevä nallevaari. Häikäilemätön peluri…
Kaikki nämä luonnehdinnat sopivat Kiinan presidenttiin, 64-vuotiaaseen Xi Jinpingiin, riippuen siitä keneltä kysyy. Mutta varmaa on se, että monilla mittareilla mitattuna hän on todella maailman mahtavin mies. Hän on yhtä aikaa 1,4-miljardisen kansan johtaja, sen keskussotilaskomission puheenjohtaja ja puolueen pääsihteeri – taas seuraavat viisi vuotta.
Xi Jinping on raivannut toisinajattelijat ja muut vastustajansa vankilaan, keskittänyt käsiinsä yhä enemmän valtaa. Hänen otteensa maastaan on jopa lujempi kuin puhemies Maon. Eikä Kiina elä enää köyhyydessä ja sekasorrossa kuten Maon aikana.
Xi on sementoinut valta-asemansa niin, ettei yksikään Kiinan nykyjohtajista uskalla häntä haastaa. Käytännössä hän hallitsee maailman suurinta valuuttavarantoa ja ostaa ulkomaisia yrityksiä ja laajentaa valtaansa myös Kiinan rajojen ulkopuolelle, kuten Afrikkaan ja arabimaihin. Toisaalta Xi on kitkenyt korruptiota kovalla kädellä ja luvannut kaudellaan maahan 15 miljoonaa uutta työpaikkaa. Hänen aikanaan Kiinasta tulee vielä maailman suurin talous.
Vielä viitisen vuotta sitten Xi Jinpingin vaimo, oopperalaulaja Peng Liyuan oli miestään tunnetumpi jopa Kiinassa. Sitten maaliskuun 2013, jolloin Kiinan kansankongressi nimitti hänet Kiinan presidentiksi, Xi on noussut myös maailman parrasvalojen kestohahmoksi.
Viime tammikuun Davosin talousfoorumissa hän kohahdutti arvovaltaista yleisöä puhumalla globalisaation, maailmanlaajuisen vapaakaupan ja Pariisin ilmastosopimuksen puolesta. Maailman suurimman maan kommunistijohtaja on siis täysin eri linjoilla kuin kapitalismin ihannemaan johtaja Donald Trump.
Puolankin presidentti kiinnosti enemmän
Xi Jinping. Monelle suomalaiselle nimi on vieras ja uutistenlukijoillekin vaikea lausua. Kuvaavaa on se, että kun hän kävi parin päivän valtiovierailulla viime keväänä Suomessa, niin vastaanotto oli vaisumpi kuin Puolan presidentillä. Tiedotusvälineet eivät olleet järin innoissaan vierailusta – osittain sen vuoksi, että Kiina on edelleenkin niin monelle vielä vieras.
Jos maahan olisi tullut Yhdysvaltain presidentti, olisi koko Suomi ollut viikkoja sekaisin, eikä uutisiin olisi muita aiheita juuri mahtunutkaan. Silti Xi Jinpingin valta-asema on huomattavasti vahvempi kuin Trumpin, eikä hänen tarvitse kysellä lupia päätöksilleen edustajanhuoneelta. Hänen valtakautensa ennakoidaan jatkuvan vielä vuoden 2022 jälkeenkin.
Xi Jinping on vahva patriootti, ja hänellä on kivikova asenne muun muassa aluevesi- ja saarikiistoihin. Meksikossa käydessään vuonna 2009 hän näpäytti Kiinan arvostelijoita harvinaisen suorasukaisesti sanoen: ”Monilla hyvinsyöneillä ulkomaalaisilla, joilla ei ole parempaakaan tekemistä, tuntuu olevan tarve osoitella syyttävällä sormella meitä. Ensiksikään vallankumous ei ole vientituotteemme, toiseksi niitä eivät ole myöskään köyhyys ja nälkä, ja kolmanneksi emme ole aiheuttamassa kenellekään harmeja.”