Jääkiekko kärsii ammottavasta arvokisatyhjiöstä. Toisin on vuonna 2016.
Jääkiekon kolmas World Cup pelataan Torontossa ensi vuoden syksynä. Mukana on kuusi maajoukkuetta sekä koostejoukkueet eurooppalaisista tähdistä ja pohjoisamerikkalaisista nuorukaisista.
Uskottavat arvokisat järjestetään säännöllisesti, ja niissä pelaavat lajin parhaat maat parhailla kokoonpanoillaan. Sellaisia turnauksia on nähty jääkiekon historiassa vain kourallinen, korkeintaan pari kourallista. Jääkiekko ansaitseekin eliittiturnauksensa. Keväisin pelattavat MM-kisat jaksavat aina vaan kiinnostaa, vaikka kisat eivät mittaa oikeastaan kuin sen, mikä maa on saanut iskukykyisimmän ryhmän kokoon maailman parhaiden seurajoukkueiden vielä pelatessa jääkiekkoilun himoituimmasta palkinnosta Stanley Cupista.
Euroopassa herättää porua se, että World Cup on NHL-vetoinen turnaus kaukaloa, sääntöjä ja tuomareita myöden. On kuitenkin syytä muistaa, että juuri sellaisessa toimintaympäristössä planeetan parhaat jääkiekkoilijat operoivat illasta toiseen.
Jääkiekkoa pelataan suhteellisen laajassa mittakaavassa vain muutamassa maassa maailmassa, joten kuuden maajoukkueen kelpuuttaminen World Cupiin on soveltuva linjaus. Tähänkin joukkoon mahtuu jo yksi maa – Yhdysvallat – jossa lätkä ei yllä kansallisten valtalajien joukkoon.
MM-kisat ovat jokakeväinen instituutio. Niiden jännittävyyttä ja julkisuusarvoa ei sovi sivuuttaa. Mutta Torontossa ensi vuonna pelattava turnaus nostaa laji- ja markkina-arvot tarvittavalle tasolle ja on toivottavasti askel kohti jääkiekon kiistämättömien arvokisojen vakiintumista. Tervetuloa takaisin, World Cup – tule jäädäksesi!