Huipputenniksessä on käynnissä hämmästyttävä näytelmä dopingtutkintojen ja -sanktioiden saralla, mikä herättää valtavia kysymyksiä, MTV Urheilun Ossi Karvonen kirjoittaa.
Kun miesten maailmanlistan ykköspelaaja Jannik Sinner sai kahden kiellettyä ainetta sisältäneen dopingtestin jälkeen jatkaa pelaamista ATP-kiertueella selitystensä ansiosta, jopa lajihistorian suurpelaaja Novak Djokovic näki aiheelliseksi kommentoida käänteitä.
– Järjestelmässä on paljon korjattavaa. Vakioiduista ja selkeistä protokollista on pulaa, Djokovic linjasi Guardianin mukaan elokuussa viitaten dopingkäryjen epätasa-arvoiseen käsittelyyn.
LUE MYÖS: Kommentti: Maailman ykköspelaaja kärysi samasta aineesta kuin Therese Johaug – tämä selitys menee toistuvasti läpi
Italialainen Sinner antoi klostebol-nimistä anabolista steroidia sisältäneet näytteensä maaliskuussa. Hän sai jatkaa pelaamista, kun tenniksen etiikka ja antodopingia valvova elin ITIA uskoi Sinnerin saaneen ainetta elimistöönsä urheiluhieronnan yhteydessä.
– En voi edes ajatella, mitä mieltä ovat ne muut pelaajat, jotka ovat kilpailukiellossa saatuaan kontaminoitunutta ainetta. Eri säännöt eri pelaajille, kanadalaishuippu Denis Shapovalov linjasi.
Sinner eteni pian dopingtapauksensa jälkeen muun muassa US Openin ja Davis Cupin mestariksi.
Tenniksen kuumana kiehuva dopingsoppa sai runsaasti lisälämpöä torstaina, kun ITIA tiedotti viisinkertaisen Grand Slam -voittajan Iga Swiatekin dopingkärystä. Muun muassa taitoluistelija Kamila Valievan dopingtapauksesta tuttu trimetatsidiini-sydänlääke toi puolalaiselle vain kuukauden mittaisen pannan.
Swiatekin mukaan ainetta oli päätynyt hänen elimistöönsä uniongelmiin käyttämästään saastuneesta melatoniinista.
Swiatekin tapauksessa kiinnostavaa on myös tapahtumien aikajana. Käry tapahtui kilpailun ulkopuolisessa testissä elokuussa. Tämän jälkeen hän pelasi vielä Masters-kisassa Cincinnatissa sekä US Openissa. Lopulta häneltä jäi väliin vain kolme kisaa syys-lokakuussa, minkä jälkeen hän ehti vielä sopivasti mukaan WTA-finaaleihin.
Tähän tarttui välittömästi myös omasta dopingpannastaan keväällä vapautunut Simona Halep. Romanialainen asetettiin väliaikaiseen kilpailukieltoon roxadustat-havainnosta lokakuussa 2022, mutta lopullisesta, peräti neljän vuoden dopingkakusta, tuli ITIA:n päätös vasta syyskuussa 2023.
Myöhemmin urheilun kansainvälinen välitystuomioistuin CAS muutti pannan mitaksi yhdeksän kuukautta, kun se uskoi Halepin selityksen pilaantuneesta lisäaineesta.
LUE MYÖS: Supertähti turhautuu dopingtapauksensa venyttämisestä: "Pyydän vain saada tuomion"
Halep vapautui välittömästi, mutta prosessi oli vienyt häneltä 18 kuukautta pelikentillä.
– Minun on pakko kysyä, miksi urheilijoiden kohtelemisessa ja rankaisemisessa on niin valtava ero? Urallaan kaksi Grand Slam -kisaa voittanut Halep kirjoitti Instagramissa torstaina.
– Tässä voi olla kyse vain ITIA:n pahasuopaisuudesta, sillä tämä organisaatio on tehnyt kaikkensa tuhotakseen minut todisteista huolimatta.
ITIA:n johtaja Karen Moorhouse vakuutti torstaina, että heidän antidopingtoimensa ovat läpinäkyviä ja toimivia. Hän linjasi Sinnerin ja Swiatekin tapaukset ”tahattomaksi dopingiksi”.
– Tennisfaneilla ei siis ole syytä huoleen, Moorhouse totesi Reutersin mukaan.
Tätä korulausetta on syytä epäillä. Sitä ei niellyt myöskään Novak Djokovicin ja Vasek Pospisilin vuonna 2020 perustama tenniksen ammattilaispelaajien yhdistys (PTPA).
– Pelaajat ansaitsevat ja ovat oikeutettuja johtoon, johon he luottavat. Taistelumme epäonnistuneen tenniskoneiston uudistamiseksi jatkuu, PTPA linjasi tiedotteessaan myöhään torstaina.