Katiska-nimellä kulkeva massiivinen huumeoikeudenkäynti on osoittautunut aivan liian isoksi Suomen oikeuslaitokselle. Moni vuosien vankeustuomion saanut ehtii lusia vankeustuomionsa ennen kuin hovioikeudesta saadaan päätös, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Katiskavyyhdin käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeuden ikkunattomassa turvasalissa tammikuun lopussa 2020. Syytetyt mahtuivat asianajajineen nipin napin oikeustalon suurimpaan saliin.
Jo silloin juttu vaikutti mahdottomalta. Syytteeseen oli haalittu kaikki päätekijöistä käyttäjäportaan julkkismuusikkoon ja syytteet vaikuttivat osin keskeneräisiltä.
Lue myös: Kommentti: Miksi ihmeessä Samu Haber sotkettiin suureen huumejuttuun, kun hänen roolinsa oli olematon?
Syyttäjien mukaan jutun pilkkomista osiin oli mietitty, muttei tehty. Olisi pitänyt.
Katiskaa puitiin käräjäoikeudessa yhdeksän kuukautta ja tuomarit kirjoittivat päätöstään seitsemän kuukautta. Vankeutta jaettiin 197 vuotta.
Yli viisikymmentä tuomittiin ja heistä hovioikeuteen valitti nelisenkymmentä.
Hovioikeuden on määrä aloittaa käsittely vasta toukokuussa 2022. Käsittelypäiviä vaaditaan alustavan arvion yli viisikymmentä, jolloin oikeudenkäynti voisi päättyä lokakuussa. Hovin käsittely on käräjäoikeuden kopio ja päätöstä voitaneen odottaa joskus kesällä 2023.
Moni ehtii lusia
Moni pidempiä vankeusrangaistuksia saaneista oli vangittuna vuoden verran poliisitutkinnan ja käräjäkäsittelyn aikana. Käräjäoikeus määräsi juuri näitä pidempiä tuomioita saaneita vangittavaksi tuomion julkistamisen myötä.
Tilanne on se, että hovin käsittelyn alkaessa – ei siis päättyessä, vaan alkaessa – ensikertalaisen käräjäoikeudessa saama neljän vuoden tuomio on jo suoritettu. Ja jos hovin päätös tulisi kesällä 2023 ensikertalainen olisi istunut jo kuuden vuoden kakun.
Tilannetta kuvaa se, että hovioikeus päästi yhden viiden vuoden vankeustuomion saaneen miehen vapaalle odottamaan hovioikeuden käsittelyä, koska vangittuna pitäminen olisi tilanteessa kohtuutonta.
Ongelmia
Hovioikeuden käsittelyä odottava vanki on vankilassa tutkintavangin asemassa. Lusiminen on kovempaa tutkintavankina kuin vankeusvankina.
Tutkintavanki ei voi päästä vankilomalle, avolaitokseen tai koevapaalle. Nämä avautuvat vain vankeusvangeille eli niille, joilla on hovioikeuden tuomio jutustaan. Tutkintavankien toiminnot vankilassa ovat lisäksi rajoitetummat. Rangaistusajan suunnitelmaa ei tehdä. Vankia ei valmistella vapauteen.
Oikeudenkäynnin hidas kesto estää tuomitun tosiasiallisen mahdollisuuden hakea muutosta tuomioonsa, kuten hovioikeus totesi päästäessään viiden vuoden tuomion saaneen vapaaksi.
Joku saattaa vielä ylisuorittaa tuomionsa, jos hovi alentaa tämän rangaistusta.
Katiskajuttu osoittaa selvästi, ettei suomalaisten tuomioistuinten koneisto kykene käsittelemään tämän kokoluokan juttuja. Siitä ei tietysti ole pelkoa, etteikö hovioikeudesta tuomiota joskus saada. Ongelma on se, että tuomion saaminen kestää kohtuuttoman kauan.
Ainoa ratkaisu on jatkossa pilkkoa tällaiset massiiviset huumejutut pienempiin osiin vaikka väkisin, jotta käsittelyajat pysyvät kohtuullisina. Katiskassa se olisi voitu tehdä käsittelemällä alueelliset Tampereen, Järvenpään ja pääkaupunkiseudun haarat erillisinä oikeudenkäynteinä.