Ranska eteni toista kertaa peräkkäin jalkapallon MM-finaaliin voittamalla Marokon keskiviikkona 2–0. Urheilullinen tulos ei ole lajin jättiläinen tuntien odottamaton, mutta taustalla on tekijöitä, jotka ovat yllättäneet kaikki. Antoine Griezmann on heistä tärkein, kirjoittaa MTV Urheilun Anssi Shemeikka.
Hallitsevan maailmanmestarin tie MM-kisoihin oli takkuinen ja loukkaantumisilla kivetty. N'Golo Kante, Paul Pogba, Karim Benzema, Christopher Nkunku.
Kahden ensin mainitun loukkaantumiset aiheuttivat päävalmentaja Didier Deschampsille visaisen kysymyksen: miten järjestää keskikenttä kokeneiden menestyjien puuttuessa?
Tämä kirjoitus voisi yhtä hyvin käsitellä nuoren Aurelien Tchouamenin suuruutta keskikentän pohjalla tai Adrien Rabiotin uran uutta auringonnousua, mutta tarkasteluun on otettava se, joka on maksimoinut potentiaalinsa vieraassa toimintaympäristössä ja epämukavuudessa.
Griezmannin kukkomainen olemus on ylvästellyt lähinnä arvokisamaalien tuuletuksissa tämän voittaessa esimerkiksi kesän 2016 EM-kisoissa kisojen maalikuninkuuden kuudella maalilla ollen isäntamaan hyökkäyksen ilmentymä.
Puolustuspelilliset avut ovat pysyneet näihin kisoihin asti kohtuullisen hyvin piilossa, mutta kuten aiemminkin, Deschamps tunsi omansa. Griezmann pelaa oikealla puolella keskikenttää puolustavassa roolissa ja ryöstää palloja vastustajilta oman rangaistusalueen läheisyydessä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ranska iski MM-välierässä ensimmäisestä paikasta: Griezmann arkkitehtinä, Marokon puolustus nukkui
Marokon yritykset murtautua Ranskan rangaistusalueelle tyssäsivät välierässä usein juuri Griezmannin jalkaan, joka käynnisti siirroillaan vastahyökkäyksiä tai varmisti pallot tiukemmassa paikassa väljemmille vesille.
Pitkän uran hyökkäävissä rooleissa tehnyt peluri voittaa kaksinkamppailuja hankkimalla niistä vapaapotkuja omilleen ja raapien jatkuvasti pienillä peliteoilla tempoa Ranskalle edullisemmaksi.
Vaikka hyökkäykseen aukesi ennen kisoja loukkaantumisten myötä täytettäviä tontteja, Griezmann ei ole kiukutellut jäätyään niistä paitsi. Päinvastoin: media on välittänyt lähinnä tyytyväisyyttä rooliistaan uhkuvan tähden mietteitä sekä tämän kiitollisuutta päävalmentaja Deschampsin suuntaan.
Se kertoo omiaan myös Ranskan maajoukkueen sisäisestä tilasta.
Griezmann ja päävalmentaja Deschamps onnittelivat toisiaan välierävoiton jälkeen. Kaksikon keskinäinen arvostus on ollut korkealla jo vuosia.
Jalkapalloilija toivoo joukkueesta juuri hänelle täydellisesti muotoiltua roolia. Suurta on kuitenkin seurata valokeilaan tottunutta hyökkääjää, joka ymmärtää muuttuneen ympäristön, kuolee itselleen joukkueen parhaaksi ja löytää kenties itsekin kokonaan uuden tavan pelata jalkapalloa voittavasti.
Deschamps kykeni neljä vuotta sitten luottamaan loppuottelussa Pogban ja Kanteen kykyihin. Nyt tilalle astuu tuolloin neljä maalia turnauksessa kentän ylemmiltä alueilta tuottanut Griezmann sekä flunssastaan todennäköisesti pelikuntoon toipuva Rabiot.
Kukaan ei olisi uskonut tämän kaksikon vastaavan keskikentän tasapainosta seuraavassa MM-finaalissa tulikuuman Lionel Messin Argentiinaa vastaan, mutta Deschamps teki sen taas: tuli, näki – tunnisti – ja valitsi oikein.
MM-finaalissa Kroatiaa vastaan Griezmann sankaroi tekemällä maalin, mutta sunnuntaina häneltä odotetaan ennen kaikkea niihin johtavien tilanteiden estämistä.
Kukapa olisi uskonut?
8:05
Näin Ranska eteni MM-finaaliin Argentiinan seuraksi – Marokko taipui lopulta