Korona-aika on lisännyt nuorten syömishäiriöitä karmealla tavalla: HUS-alueella ennustetaan lähes 70 prosentin kasvua potilasmäärissä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syömishäiriöyksikössä hoidetaan yli 13-vuotiaita nuoria ja aikuisia syömishäiriöpotilaita.

12-paikkaisen vuodeosaston lisäksi yksikössä tarjotaan avohoitoa.  

– Tilanteen vakavuus vaihtelee, mutta me pyrimme ottamaan erityisesti nuoret aika varhaisessa vaiheessa [hoitoon]. Suurin osa potilaista saa avohoitoa ja tämä on riittävä hoitomuoto, mutta aina on mukana myös vakavampia tapauksia, toteaa syömishäiriöyksikön apulaisylilääkäri Svetlana Oshikova. 

Syömishäiriöliiton tukipuhelin syömishäiriötä sairastaville ja läheisille päivystää numerossa

02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00 välillä

Erityisesti alaikäisten potilaiden määrä yksikössä on ollut nousussa. Vuonna 2018 nuoria syömishäiriöpotilaita oli koko vuoden aikana 247. Tämän vuoden loppuun mennessä nuoria arvioidaan tulevan hoitoon 418.

Jos ennuste toteutuu, tarkoittaisi se 69 prosentin kasvua kolmen vuoden takaiseen potilasmäärään. 

– Tällaista trendiä on näkynyt myös koulujen terveyskyselyissä, että jonkin asteisia syömisongelmia on enenevissä määrin ollut nuorisolla. Mutta kyllä tuntuu, että tämä korona-aika on ollut hyvin raskasta potilaille, joilla ehkä olisi muutenkin alttius sairastua. Monet potilaat, jotka tulivat erityisesti tämän vuoden alussa, kertoivat silloin että kun ei tarvinnut enää mennä kouluun tai liikuntaharrastuksiin, niin tuli herkästi myös se ajatus, ettei tarvitse enää syödäkään, Oshikova toteaa. 

Myös Syömishäiriöliiton puheenjohtaja Rasmus Isomaa on huomannut korona-ajan vaikutuksen omassa työssään: puolitoista vuotta jatkunut koronaviruspandemia on lisännyt ja osin pahentanut nuorten syömishäiriöoireilua.

– Olen keskustellut kollegoiden kanssa Suomessa, mutta myös muissa Pohjoismaissa, niin tilanne näyttää olevan aika samankaltainen.

Lue myös: Nuorten psykiatriset vastaanotot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti: "Pitäisi kovin varhain tietää, mitä elämältä ja tulevaisuudelta haluaa" 

Syömishäiriödiagnoosien määrässä tasaista kasvua

Syömishäiriöt ovat psykiatrisia sairauksia, jotka ilmenevät häiriöinä suhteessa ruokaan, painoon, kehonkuvaan ja käsitykseen itsestä.

Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen voimakkaasta rajoittamisesta aina hallitsemattomaan tai täysin terveeltä vaikuttavaan syömiseen. Ratkaisevaa tässä sairaudessa ei olekaan se, mitä syö, kuinka paljon tai minkä kokoinen on, vaan se, minkälaiset ajatukset ohjaavat omaa käyttäytymistä.

Viime vuosien aikana syömishäiriödiagnoosien määrässä on nähty tasaista nousua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista selviää, että esimerkiksi vuonna 2016 pää- tai sivudiagnoosina jonkin ICD-10-tautiluokituksen syömishäiriöön viittaavan diagnoosin sai 4297 henkilöä.

Vuonna 2020 diagnooseja kirjattiin 5225 potilaalle. 

Koronavuoden epävarmuus tulee Isomaan mukaan näkymään selvästi syömishäiriöiden tilastoissa. 

– Syömishäiriö on sairaus, joka yleensä kehittyy, kun elämässä on isoja epävarmuuksia. Silloin syömishäiriö tulee ikään kuin vakauttamaan tilannetta. 

Lue myös: Nuoren syömishäiriö usein täysi yllätys: Vaatteiden alla pelkkä luuranko

Hoitoon pääsy voi vaihdella alueellisesti

Valtaosa osa syömishäiriöön sairastuneista parantuu sairaudesta, mutta hoitoon pääsyä on kuvattu jo nyt vaikeaksi ja hoitojaksoja sirpaleisiksi.

Syömishäiriöliiton Isomaa toteaa, että hoitoon pääsy voi vaihdella alueellisesti paljonkin. Erityisesti nuorten potilaiden määrän lisääntyminen ei kuitenkaan ole jäänyt huomaamatta. 

– Jos kehitys jatkuu tällaisena, niin [syömishäiriöiden hoitoon] tarvitaan enemmän resursseja - ja vaikka se pysyisikin samana, niin tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja. Koko maata kattava hoitopaikkojen verkosto ei ole vielä riittävästi kehittynyt.