Koronaan joudutaan sopeutumaan vielä pitkään, vaikka rokote saataisiinkin kehitettyä, sanoo Tuomas Aivelo: "Sitä parempi, mitä nopeammin se saadaan normiflunssien joukkoon"

Suomessa koronavirusepidemia ehti jo hiipua kesällä, mutta nyt päivittäisten vahvistettujen tartuntojen määrät ovat jälleen nousseet noin 20 uuteen päivittäiseen tapaukseen.

Aivelo pitää vallitsevaa tilannetta vielä rauhallisena, vaikka tapausten kasvu onkin aina valitettava asia.

– Itseäni huolestuttaa lähinnä se, että testauksien jonot ovat pidentyneet, ja aika oireiden alkamisen ja testaukseen pääsemisen välillä pitenee, Aivelo sanoo.

Hallitus antoi viime viikolla maskisuosituksen julkisiin kulkuvälineisiin, ja tänään tiukennettiin matkustusrajoituksia usean maan kohdalla.

Aivelo uskoo näillä toimilla olevan myönteistä vaikutusta tilanteeseen. Matkustuksesta hän huomauttaa, että 14 vuorokauden karanteenin noudattaminen on erittäin tärkeää, jotta tiukennuksista olisi hyötyä.

– Se, että pelkästään luetellaan mitkä ovat korkean riskin maita, ei tietysti riitä mihinkään.

"Vähän esimerkkejä taudeista, joista on kokonaan päästy eroon rokotteilla"

Aivelo uskoo, että vielä talven yli joudutaan Suomessa selviämään ilman rokotteen apua, mutta ensi vuoden puolella se saataisiin jo käyttöön. Hän toivoo, että jos ihmiset malttavat noudattaa turvaohjeita ja sosiaalisia toimia, talven yli epidemia saadaan pidettyä hallinnassa.

Kuitenkin senkin jälkeen on vielä epäselvää, kuinka kattavasti koronavirus pystytään rokotteen avulla torjumaan.

– Meillä on hirveän vähän esimerkkejä taudeista, joista on kokonaan päästy eroon rokotteen avulla. Isorokko on oikeastaan ainoa, Aivelo sanoo.

Tuhkarokkoakin vastaan on olemassa tehokas rokote, mutta sitä ei ole saatu levitettyä niin laajalle, että tauti olisi kadonnut kokonaan maailmasta.

Uudet tavat käyttöön

On mahdollista, että myös koronarokote tulee olemaan kausiluonteinen, eli se täytyy uusia tietyn väliajoin. Siitä on kuitenkin ehdottomasti hyötyä taudin hallinnassa.

– Sitä parempi, mitä nopeammin se saadaan rokotteiden ja muiden [keinojen] avulla sinne normiflunssien joukkoon tainnutettua, Aivelo sanoo.

Puolitehoisenkin rokotteen kanssa opitaan luultavimmin elämään, jos ihmiset ottavat käyttöönsä myös uusia sosiaalisia normeja ja kevyitä rajoituksia. Silloin epidemia saataisiin pidettyä hallinnassa rokotteiden välillä.

– Itse en tuntisi kauheasti kipua siitä, jos ei enää käteltäisi, Aivelo antaa esimerkin.

Katso artikkelin alussa olevalta videolta evoluutiobiologi Aivelon haastattelu Suomen epidemiatilanteen kehittymisestä.