Miksi koronarokotteen epäillystä veritulppariskistä nousi niin iso meteli, kun moni nainen käyttää tukoksille altistavia e-pillereitä? MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat eivät pidä vertailua mielekkäänä, mutta yksi asia rokotetta ja pilleriä yhdistää: molemmissa hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Astra Zenecan koronarokotteeseen liitetyt veritulppaepäilyt ovat kuumentaneet keskustelua muista tukoksille altistavista tekijöistä, kuten yhdistelmäehkäisyvalmisteista eli ehkäisypillereistä, -renkaista ja -laastareista.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteita käyttävillä naisilla on valmisteesta riippuen noin 2–4 kertaa suurempi riski sairastua veritulppaan kuin valmisteita käyttämättömillä naisilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pillereitä käyttävästä 10 000 naisesta yhdeksän saa vuoden aikana veritulpan, kun pillereitä käyttämättömillä luku on kolme, selventää HUS Naistenklinikalla sekä lääkärikeskus Aavassa työskentelevä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Janina Kaislasuo.
Syy e-pillereiden veritulppariskiin löytyy lääkkeiden sisältämästä naishormonista.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Maksassa estrogeeni heilauttaa aluksi hyytymisjärjestelmän tasapainoa, mikä voi nostaa veritulpan syntymisen riskiä erityisesti ensimmäisten käyttökuukausien aikana.
Tunnetun riskin vuoksi naisille, joilla on muita tukoksille altistavia tekijöitä, suositellaan esimerkiksi pelkästään keltarauhashormonia sisältäviä tai hormonittomia ehkäisyvalmisteita, kuten minipillereitä, kapseleita ja kierukoita.
Lue myös: Mikä ehkäisymenetelmä sopii sinulle parhaiten? 5 hyvää vaihtoehtoa – ja yksi oikeasti huono
Veritulppien taustalla e-pillereiden lisäksi muita riskitekijöitä
Riskitekijät – eli perinnöllinen alttius veritulpille, aikaisemmin sairastettu laskimoveritulppa, tupakointi, ylipaino, aurallinen migreeni, korkea ikä ja vähäinen liikunta – selvitetään rutiinikysymyksillä sopivaa ehkäisymenetelmää pohtiessa.
Toisinaan riskien hahmottaminen on hankalaa, kun nainen ei esimerkiksi tiedä sukurasitettaan tai salaa tupakointinsa. Monesti yhdistelmäehkäisypilleriä käyttävällä, veritulppaan sairastuneella naisella onkin taustalla muita riskitekijöitä.
– Yhdessä työssä katsottiin 700 naista, joilla oli ollut yhdistelmäehkäisyn aikana veritulppa. Heistä 25 prosenttia tupakoi ja 45 prosentilta löytyi perinnöllinen hyytymistaipumus, naistentautien erikoislääkäri Varpu Jokimaa Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.
Yksistään e-pillereiden aiheuttaman riskin arviointi on haastavaa, sillä siinä pitää ottaa huomioon myös taustapopulaation riski ja ylimääräinen riski. Nuorilla naisilla tukostaipumus on hieman suurempi kuin nuorilla miehillä. Esimerkiksi raskaus ja synnytys nostavat veritulppariskiä huomattavasti enemmän kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteet.
Lue myös: Montako laattaa voi syödä putkeen? Viisi kysymystä suosituimmasta ehkäisymenetelmästä – tämä sinunkin tulisi tietää e-pillereistä
"Rokotteisiin suhtaudutaan jännitteisemmin kuin ehkäisyyn"
Kaislasuo ja Jokimaa eivät pidä koronarokotteen ja e-pillerien vertailua mielekkäänä.
Yhdistelmäehkäisypillereihin verrattuna Astra Zenecan koronarokote on vielä uusi, mutta erilainen suhtautuminen niihin yhdistettyyn veritulppariskiin liittyy myös muihin seikkoihin.
Rokotekriittisyys ja suoranainen rokotevastaisuus elävät vahvoina esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Taustalla vaikuttavat esimerkiksi 1990-luvulla tehty vilpillinen tutkimus MPR-rokotteiden ja autismin yhteydestä sekä sikainfluenssarokote Pandemrixin aiheuttamat narkolepsiatapaukset kymmenisen vuotta sitten.
– Rokotteisiin suhtaudutaan siksi jännitteisemmin kuin ehkäisyyn, yliopistotutkija Mikko Jauho Kuluttajatutkimuskeskuksesta toteaa.
Hän huomauttaa, että on myös paljon ihmisiä, jotka ovat haluttomia käyttämään hormonaalista ehkäisyä. Ajattelutavassa yksi näkökulma on, ettei ihmisen kehoon haluta vaikuttaa keinotekoisesti.
Lisäksi dramaattisille ja uusille asioille on tapana antaa suurempi merkitys kuin arkipäiväisille asioille, jollaisia esimerkiksi e-pillerit nykyään ovat.
Alkuun e-pillereistäkin oltiin huolissaan
Suhtautuminen yhdistelmäehkäisyvalmisteiden aiheuttamiin riskeihin on muuttunut ajan myötä. Kun e-pillerit tulivat markkinoille Suomessa vuonna 1962, huolta oli ilmassa, kertoo Lääkärilehti.
Ensimmäisten pillerien hormonimäärät olivat korkeat ja ne johtivat vakaviinkin sivuvaikutuksiin. Hormonimäärät ja sivuvaikutukset olivat niin suuria, että naisten keskuudessa vitsailtiin, että e-pillerien aiheuttamat haluttomuus, ärtyneisyys ja vuotohäiriöt hoitivat ehkäisyn sinällään.
Totisempiakin kannanottoja oli.
Erityisesti vanhemman polven lääkäreiden kerrottaan suhtautuneen nihkeästi ehkäisymenetelmään, joka perustui siihen, että nuori terve nainen nauttii päivittäin ja vuosikausia tabletin, johon sisältyy kaksi aktiivisesti vaikuttavaa steroidia. Myös naisasialiikkeessä oltiin huolissaan, vapautettiinko seksi naisten terveyden kustannuksella.
Nykyään e-pillereiden käyttö on tavallista: ne ovat pysyneet vuodesta toiseen suomalaisten naisten yleisimpänä ehkäisymenetelmänä. Riskeistä puhutaan edelleen esimerkiksi ehkäisyneuvonnassa, mutta julkisessa keskustelussa ne eivät saa samanlaista merkitystä kuin esimerkiksi Astra Zenecan koronarokote.
Lue myös: Milloin sinä saat koronarokotteen? Kokosimme uusimmat tiedot aikataulusta
E-pillerien hyödyt ovat haittoja suuremmat
Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että Astra Zenecan koronarokotteen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Samaa voisi sanoa yhdistelmäehkäisypillereistä.
E-pillerit mahdollistivat naisille itsemääräämisoikeuden omasta kehostaan. Ei-toivottujen raskauksien ehkäisy vähensi myös riskialttiita laittomia abortteja.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytössä on ei-toivottujen raskauksien lisäksi monia muita hyötyä. Ne esimerkiksi vähentävät kuukautisvuodon määrää ja kuukautiskipuja, PMS-oireita, aknea, endometrioosioireita, munasarjatulehduksia, hyvänlaatuisia rinnan kasvaimia sekä munasarja-, kohtu- ja suolistosyöpiä.
– Hyödyt ovat todella selvät ja haitat harvinaisia, ja niitä osataan seuloa, Kaislasuo sanoo.
Lue myös: Kohtusyöpä lisääntyy länsimaissa – yleisin oire on helppo sivuuttaa olankohautuksella
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Osittaislähteet: Lääkärilehti, Käypä hoito