Suomalaiset kuuntelevat yhä runsaasti radiota. Koronavuosi ja etätöihin siirtyminen siirsi kuuntelua autoista koteihin.
Peräti yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kuuntelee radiota. Radion kuulijamäärien mittaamiseen ja seurantaan erikoistuneen Finnpanelin mukaan myös nuoret ovat pysyneet radion taajuuksilla. Kolmasosa alle 25-vuotiaista kuuntelee radiota viikoittain.
– Radio on osa ihmisten arkea. Mitkään muutokset eivät muuta sitä käyttäytymistä.
Koronapandemia muutti kuunteluaikaa
Koronaviruspandemia siirsi suomalaisten kuunteluaikaa aamusta hieman myöhemmälle. Myös kuunteluympäristö siirtyi autoista koteihin, kun moni suomalainen aloitti etätyöt viime keväänä.
– Ihmisten rytmi on muuttunut, Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun kuvailee.
Kaupallisen radion puolella pandemia näkyi mainosmyynnissä. RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller kuvailee muutosta dramaattiseksi.
Möller osaa katsoa pandemiatilannetta myös myönteisestä näkökulmasta. Toimitusjohtajan mukaan radio toi kuuntelijoilleen pandemian keskelle paljon hyvää.
– Radio toi muuta ajateltavaa vaikeiden aikojen ja koronan keskelle.
Suomalaiset ovat uskollisia kuuntelijoita
Finnpanelin tutkimusdatan mukaan tyypilliset suomalaiset radiokuuntelijat ovat uskollisia omalla suosikkikanavalleen. Päivittäinen radion kuuntelumäärä oli keskimäärin 2,5 tuntia viime vuonna.
Radiolaitteita löytyy yhä suomalaisista kodeista, mutta monet seilaavat taajuuksilla yhä usemmin myös puhelimella ja selaimessa.
– Fm-lähetin on hallitseva ja vahva, mutta muut välineet tulevat mukaan, Möller kuvailee.
Lue myös: Yli 30 vuoden uran tehnyt Sami Kuronen joutui sivuun aamuradiosta – neuvottelee yhä jatkostaan: "Välillä pistetään joukkueet ja kentälliset uusiksi"
Podcastit eivät ole uhka
Brun ja Möller pitävät radion tulevaisuutta valoisana. Kehitykseen on vaikuttanut huomattavalla tavalla se, ettei tulevaisuutta ole pidetty viime aikoina itsestäänselvyytenä.
– Jatkuvasti on jouduttu tekemään sellaisia sisältöjä, jotka ihmisiä kiinnostavat. Radiota oikeastaan ei tarvita, sitä halutaan ja se johtuu sisällöistä ja ihmisistä. Se on paras lähtökohta.
Isona tekijänä molemmat pitävät myös kotimaan laajaa radiotarjontaa.
– Alueittain on pari-kolmekymmentä vaihtoehtoa, joille kaikille löytyy kuuntelijoita.
Möllerin mukaan edes podcastit eivät uhkaa radion mahdollisuuksia. Synkät pilvet löytyvät hänen mukaansa kotimaan rajojen ulkopuolelta.
– Podcast on mahdollisuus. Uhkana näen enemminkin kansainväliset alustat. Kotimaassa pitää olla samanlaiset kilpailuedellytykset kuin kansainvälisillä alustajäteillä.