Kotihoitoa saavien määrä vähenee edelleen, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Vuonna 2023 säännöllisen kotihoidon piirissä oli 14 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä, kertoo THL.
Asiantuntijan mukaan hyvinvointialueiden pitää valmistautua nostamaan tuotetun kotihoidon määrää. Sen sijaan nyt näyttää siltä, että kotihoidon myöntöperusteita on kiristetty.
Osuus on vähentynyt kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2017, jolloin kotihoitoa saaneiden osuus oli suurimmillaan 2010-luvulla.
Kotihoidolla tarkoitetaan kotiin annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jossa asiakkaalle tai hänen perheelleen annetaan sekä terveydenhuoltoon että arjen sujumiseen liittyvää apua.
Asiakkaaksi lasketaan kaikki henkilöt, joille on tehty vuoden aikana vähintään yksi kotihoidon, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai kotisairaalan kotikäynti. Kotihoitoa on vähennetty suhteellisesti eniten henkilöiltä, joiden palvelujen tarve oli vähäistä tai tilapäistä – moni iäkäs ostaa itse palvelua kotiin. Noin puolella kotihoidon asiakkaista asiakkuus kesti alle kaksi kuukautta, neljäsosalla noin vuoden.
Kaikkiaan kotihoidon asiakkaina oli vuoden 2023 aikana 185 000 henkilöä. Asiakkaiden määrä väheni viisi prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Läheisten hoitovastuuta
Myös kotihoidon asiakkaille tehtyjen käyntien määrä väheni. Käyntejä tehtiin 39,1 miljoonaa, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
– Kotihoitoa on keskitetty paljon apua tarvitseville. Tämä lisää todennäköisesti läheisten hoitovastuuta ja lisäksi moni iäkäs ostaa itse palvelua kotiin. Heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset ja he, joilla läheisiä ei ole, kertoo THL:n johtava asiantuntija, tiimipäällikkö Sari Kehusmaa.
Artikkelin kuvassa espoolainen Jaakko Pekkanen ostaa kotihoitoa kotiinsa. Voit lukea hänestä lisää tästä:
Jaakko Pekkanen, 96, hakkaa klapeja kymmeniä motteja kesässä ja talvella lumitöitä: "Maistuu uni ja ruoka paremmalta"
– Tilanne ei tule helpottumaan, vaan kotihoitoa tarvitsevien määrän ennustetaan jo muutaman vuoden kuluttua nousevan merkittävästi, kun suuret ikäluokat lähestyvät 80 ikävuotta. Hyvinvointialueiden pitää valmistautua nostamaan tuotetun kotihoidon määrää. Nyt näyttää siltä, että kotihoidon myöntöperusteita on sen sijaan kiristetty, Kehusmaa jatkaa.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Lähes kaikki käynnit tehtiin säännöllisen kotihoidon asiakkaille, joita oli 113 000 vuonna 2023. Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi lasketaan henkilö, jolle on 60 vuorokauden aikana tehty kotihoidon kotikäynti vähintään kuutena päivänä.
Säännöllistä kotihoitoa saaneiden määrä väheni kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yli puolella (57 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli keskimäärin vähintään yksi käynti päivässä. Säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden lukumäärä ja osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 2014–2023.
Suurin osa kotihoidon käynneistä tehdään paljon kotihoitoa saaville asiakkaille Paljon kotihoitoa saaneiksi asiakkaiksi määriteltiin henkilöt, jotka saivat säännöllisesti vähintään kaksi kotihoidon käyntiä päivässä.
Näitä paljon kotihoitoa saaneita asiakkaita oli 38 prosenttia kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista, mutta he käyttivät suurimman osan (73 %) kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaiden käynneistä. Eniten kotihoitoa saivat 85–94-vuotiaat naiset, joista lähes kolmannes (30 %) sai säännöllistä kotihoitoa vähintään kahdesti päivässä.
Alueet erilaisia
Hyvinvointialueiden välillä oli eroja iäkkäiden säännöllisen kotihoidon väestöosuuksissa ja käyntitiheyksissä. Osa tarjosi laajalle joukolle vähän käyntejä ja osa suppeammalle joukolle paljon käyntejä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelut painottuivat runsaasti kotihoidon käyntejä tarvitseviin asiakkaisiin. Vain 11 prosenttia alueen 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli säännöllisen kotihoidon piirissä, mutta yli puolet (52 %) asiakkaista sai vähintään kaksi käyntiä päivässä.
Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla palveluja kohdistettiin vähemmän käyntejä tarvitseville. Alueen 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 20 prosenttia oli säännöllisen kotihoidon piirissä, mutta alle kolmannes (30 %) heistä sai vähintään kaksi käyntiä päivässä.
– Kotihoito tarvitsee rinnalleen lisää myös muuta toimintaa. Toimintakykyä olisi tärkeää pitää yllä esimerkiksi päiväkeskustoiminnalla. Ryhmässä sosiaaliset taidot säilyvät ja päivään kuuluu usein ulkoilua ja yhteinen ruokailu päiväkeskuksessa. Kun alueella tarjotaan ryhmäpalveluja, kotihoidon tarve laskee, Kehusmaa kertoo.
MTV Uutiset kertoi aiemmin, että vuoden vaihteesta alkaen yhä harvempi ylipäätänsä pystyy itse hankkimaan kotihoitoa itselleen. Siitä voit lukea lisää täältä: