Jos koululaisten kesälomat alkaisivat vasta kesäkuun puolivälissä ja kestäisivät elokuun loppuun, matkailuun käytettäisiin kesäisin 219 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia aiempaa enemmän. Matkailuyritykset tarvitsisivat 1 300 henkilötyövuoden verran uusia työntekijöitä.
Tässä olisivat voittajat, jos koulujen kesälomia siirretään
Koulujen kesälomien myöhentämisestä hyötyisivät varsinkin vahvat kesämatkailupaikkakunnat, kuten Hanko, Naantali ja Savonlinna, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä selvityksessä. Tällä hetkellä esimerkiksi Itä-Suomessa kotimainen kysyntä keskittyy lähes täysin heinäkuuhun.
Eniten siirrosta hyötyisivät ravitsemuspalvelut, joiden matkailutulo kasvaisi 3,2 prosenttia vuositasolla. Uusia työpaikkoja syntyisi eniten majoituspalveluihin, joissa niiden määrä kasvaisi 2,1 prosenttia.
Huvipuistojen kaltaiset lapsiperheiden suosimat päiväkohteet voisivat pysyä nykyistä helpommin auki elokuun loppuun.
Kotimaanmatkailu lisääntyisi: Ulkomailla matkaileminen on elokuussa kalliimpaa kuin kesäkuussa, jolloin monissa maissa kesälomat eivät ole vielä alkaneet.
Keskustelu koulujen kesälomien myöhentämisestä kahdella viikolla otti askelen eteenpäin torstaina, kun työ- ja elinkeinoministeriön teettämä selvitys siirron vaikutuksista julkistettiin.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan se tarkoittaisi noin 5 000:ta uutta kesätyöpaikkaa ja ne syntyisivät etupäässä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Selvityksen perusteella lomien siirto lisäisi varsinkin kotimaanmatkailua. Samalla ulkomaisille turisteille olisi tarjolla enemmän palveluita loppukesästä, jolloin kesälomat pidetään monissa muissa maissa.
Lintilä näkee kesälomien siirron hyvänä keinona edistää matkailuelinkeinon kilpailukykyä. Vuonna 2016 matkailutulon kokonaismäärä oli 8,7 miljardia euroa.
– Mietimme nyt, mihin toimenpiteisiin tällaisessa siirrossa jouduttaisiin ja mitä se vaatisi opetuksen puolella, eli ovatko siitä tulevat haitat suurempia kuin edut. Koululaiset ja opiskelijat täytyy pitää koko ajan päätöksenteon keskiössä eikä katsoa tätä pelkästään kansantalouden perusteella, Lintilä sanoo.
Paljon liikkuvia osia
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) jarruttelee nopeinta muutosintoa, sillä lomien siirtäminen on vain yksi osa monimutkaista palapeliä.
– Tällainen muutos ei ole nopea napinpainallus, vaan se tarkoittaisi käytännössä muutoksia yhteisvalinnan, korkeakoulujen pääsykokeiden ja ylioppilaskirjoitusten aikatauluissa sekä luultavasti myös opetussuunnitelmissa. Jokainen koulumaailman arkea tunteva tietää, että niin opettajat kuin oppilaatkin ovat kevään lopuksi usein erittäin väsyneitä, koska kevätlukukausi on jo valmiiksi pidempi.
Omaa kantaansa lomien siirtoon Grahn-Laasonen ei ole vielä muodostanut. Hän toivoisikin koulumaailman ottavan kantaa ehdotukseen.
– Kouluvuoden rakennetta pitää ensisijaisesti tarkastella oppimisen näkökulmasta. Siksi haluaisin opettajien ja oppilaiden äänen kuuluvan vahvemmin tässä keskustelussa, jota nyt hallitsevat elinkeinoelämän näkökulmat.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n järjestöjohtajan Pasi Pesosen mukaan lomien siirrossa olennaisinta on selvittää, miten muutos vaikuttaisi oppilaisiin.
– Kaikki muu voidaan ratkaista hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla, mutta vain valtakunnallinen kokeilu näyttää siirron vaikutukset oppilaiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Elinkeinoministeri Lintilän mukaan seuraava askel on jatkaa asiasta keskustelua hallituksen sisällä.
– Toivon mukaan esimerkiksi syksyn budjettiriihessä käydään läpi se, millaisia muita selvityksiä tarvitaan ja oltaisiinko päätöksentekoon valmiita jollain aikataululla. Tämä keskustelu pitäisi käydä viimeistään tulevan hallituksen hallitusohjelmaneuvotteluissa, joihin on sitten olemassa materiaalia jo valmiiksi.
6:16