Rehtoriyhdistys ehdottaa kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin. STT selvitti vastauksia kesälomakeskustelun synnyttämiin kysymyksiin
Rehtorien yhdistys perustelee esitystään muun muassa loppukesän paremmiksi mielletyillä säillä ja kesätyömahdollisuuksilla.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan sitä, millaisia talousvaikutuksia koulujen kesälomien lykkäämisellä olisi matkailualalle. Ministeriön mukaan selvitys valmistuu kevään aikana.
Paranevatko koululaisten lomasäät?
Kesäloman myöhäistäminen esimerkiksi kahdella viikolla tarkoittaisi sitä, että lomaileva koululainen saisi keskimäärin puolen vuorokauden verran enemmän päiviä, jolloin lämpötila kohoaa vähintään 20 asteeseen. Näin arvioi säätilastoja tarkastellut meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-verkkolehdessä tiistaina.
Toisaalta sademäärä koululaisten kesäloman aikana voisi olla korkeampi ja auringonpaistetta tulla vähemmän, jos lomaa lykättäisiin parilla viikolla.
– Keskivertokoululaisen näkökulmasta sadepäiviä olisi yksi enemmän ja sadetta kertyisi noin 7 millimetriä enemmän, Jokinen kirjoittaa artikkelissaan.
Aurinko paistaa kesäkuun alussa tyypillisenä päivänä keskimäärin 8,5 tuntia – eli kolmisen tuntia enemmän kuin elokuun lopulla, jonne loma voisi lykkääntyä.
2:06
Helpottuuko perheiden lomaruletti?
Opetusministeriö arvioi reilut vuosikymmen sitten selvityksessään, että lasten ja vanhempien kesälomien yhteensovittamisessa olisi pulmia, vaikka koululaisten loma olisi nykyistä myöhemmin.
– Lomien lykkääminen ei poistaisi sitä ongelmaa, että koululaisilla on joka tapauksessa enemmän lomaa kuin vanhemmilla. Pulma vain siirtyisi myöhemmäksi kesään, Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä arvioi tänään.
Kaikki vanhemmat eivät myöskään voi ajoittaa lomaansa haluttuun ajankohtaan, jos loman rytmitys pitää sovittaa kollegoiden lomailuun.
Muuttuisiko opiskelijavalintojen aikataulu?
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on arvioinut, että perusopetuksen jälkeisten yhteisvalintojen eli lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijavalintojen sekä ylioppilaskokeiden aikataulua olisi rukattava, jos kesälomaa lykätään.
– Tällöin olisi muutettava myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen aikatauluja, Grahn-Laasonen arvioi viime heinäkuussa, kun hän vastasi kansanedustaja Lenita Toivakan (kok.) kirjalliseen kysymykseen.
Opetusneuvos Nissilän mukaan on otettava huomioon myös se, että korkeakoulut valmistelevat juuri nyt linjauksia siitä, miten ne jatkossa hyödyntävät ylioppilastutkinnon arvosanoja opiskelijavalinnoissa. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa on ollut tarkoitus lisätä.
Miten oppilaat ja henkilökunta jaksavat?
Jos koululaisten kesäloma olisi jatkossa esimerkiksi juhannuksesta syyskuun alkuun, tulisi syyslukukaudesta nykyistä lyhyempi ja kevätlukukaudesta entistä pidempi.
– Kouluissa on koettu, että jo nykyään loppukeväästä voi olla levottomampaa ja keskittyminen hankalampaa, kun esimerkiksi säät lämpenevät. Voi olla hyväkin, että oppimisympäristöä laajennetaan kesää kohti luokkahuoneen ulkopuolelle, mutta pitäisi myös pystyä rauhoittumaan koulutyöhön, Nissilä sanoo.
OAJ:n erityisasiantuntijan Jaakko Salon mukaan etenkin peruskoululaiset ovat loppukeväästä väsyneitä.
– Ei ole välttämättä hyvä, jos lukukausi vain teknisesti siirtyisi eteenpäin. Jos kesäloma myöhentyisi, pitäisi koko kevätlukukauden kulku miettiä jollakin toisella tavalla, Salo sanoo.
Opetusneuvos Nissilän mukaan kevätlukukaudesta voisi tulla rehtoreille ja muulle henkilökunnalle entistä pidempi, jos opiskelijavalintoja pyöritellään vielä keskellä kesää.
Södra Finlands svenska rektorsförening ry:n puheenjohtaja Niklas Wahlström kertoi lomien siirtämishankkeesta Huomenta Suomessa 7.2.
14:30
