Oppilaiden koulumatkojen turvallisuus on puhututtanut paljon erityisesti näin koulujen alettua. Mikkelissä koulukyyti jättää esikouluikäisen lapsen 1,5 kilometrin päähän kotioveltaan. Kaupungin mukaan kävelymatkan turvallisuuden varmistaminen on vanhempien vastuulla.
Mikkeliläinen Jenni Kerminen asuu perheineen kaupungin laitamilla. Esikouluikäisellä Essillä on matkaa esikouluun reilut kolme kilometriä ja matka taittuu kaupungin järjestämällä koulukyydillä.
Koulukyyti tosin jättää lapsen 1,5 kilometrin päähän kotioveltaan, sillä kaupunki vaatii perheeltä asiantuntijalausuntoa kotiovelle kuljettamisen tarpeellisuudesta.
Lapsen äiti pitää toimintaa järjettömänä, sillä esikoulumatkan viimeinen osa taitetaan pientä ja kapeaa hiekkatietä pitkin ja kyseessä on pieni lapsi.
– Käynnissä on tien perusparannus, eli mutkaisella hiekkatiellä liikkuu paljon raskasta liikennettä ja kaivinkoneita. Tie ei ole valaistu, siinä ei ole jalkakäytävää ja se on niin kapea, etteivät autot mahdu kunnolla ohittamaan toisiaan. Ja tämäkö ei ole kaupungin mielestä vaarallista, Kerminen ihmettelee.
Taksiyrittäjä päätti itse viedä kotiin saakka
Tilanne paljastui vanhemmille tytön ensimmäisenä esikoulupäivänä, kun kuski oli pysäyttänyt auton risteykseen ja pyytänyt lasta kävelemään.
– Essi ei ollut halunnut nousta pois kyydistä, sillä hän oli peloissaan. Taksiyrittäjä oli sitten tehnyt päätöksen viedä hänet tällä kertaa kotiin saakka, vaikka papereissa luki, että lapsi olisi pitänyt jättää risteykseen, Kerminen kertoo.
Risteykseen jättämisestä ei oltu ilmoitettu lapsen vanhemmille, joten ilman taksiyrittäjän päätöstä olisi 5-vuotias tyttö jäänyt kävelemään yksin yli kilometrin matkan kotiinsa.
– Äitini on kotipihalla lapsia vastassa, sillä ei meillä 5-vuotiasta jätetä yksin kotiin. Mutta ilmeisesti 5-vuotiaan voi jättää yksin tienristeykseen ja se on sitten vanhempien vastuulla, selviääkö lapsi kotiin saakka, Kerminen hämmästelee.
Kaupunki: myös esikouluikäisen koulumatkaan voi sisältyä kävelyä
Mikkelin kaupungin logistiikkapäällikkö Janne Skott kertoo, että esikoululaisen koulumatkaan voi joissain tapauksissa sisältyä kävelyä.
– Lukuvuosi on juuri alkanut ja on hyvä, että kuljettaja on käyttänyt tapauskohtaista harkintaa näin yllättävässä tilanteessa. Perussääntönä on kuitenkin, että myös esikoululaisille voi tulla kävelymatkaa ja se on sitten huoltajien määriteltävissä, tarvitseeko lapsi saattajan noutopaikalle vai ovatko lapsen kyvyt riittävät kulkemaan itsenäisesti tarvittava kävelymatka.
Mikkelissä kyytimatkan rajaksi on asetettu kolme kilometriä. Jos oppilaan koulumatka ylittää tämän, on lapsi oikeutettu koulukyyteihin.
– Eniten tässä ihmetyttää se, että esikoulu on pakollinen ja lapseni on oikeutettu kaupungin järjestämään kuljetukseen, niin miksi kuljetus hoidetaan vain osalta matkaa? Kerminen ihmettelee.
Kaupungista kerrotaan, että jokainen poikkeava tilanne käsitellään tapauskohtaisesti. Muutoksia voidaan tehdä harkintaperusteisesti, jos esimerkiksi tien nähdään olevan lapselle vaarallinen tai lapsi ei muusta syystä voi kävellä matkaa.
Laki kuitenkin antaa kaupungille vapaudet jättää lapsi kauemmas kotipihastaan.
– Aiemmin olemme pyytäneet asiaan erikseen näkemystä Kuntaliitolta ja heidän mukaansa on mahdollista, että myös esikouluikäisillä koulukuljetukseen voi sisältyä kävelymatkaa, logistiikkapäällikkö Skott toteaa.
Puolentoista kilometrin matka taittuu metsäisessä maastossa. Tytön äidin mukaan tie on kapea ja mutkainen.
"Ei 5-vuotiasta voi laittaa kävelemään"
Skottin mukaan kaupungin päätöksiin voi aina hakea muutosta. Yleisimmin muutosta haetaan koulumatkan vaarallisuuteen tai lapsen terveydellisiin syihin liittyvien seikkojen takia.
Poikkeusjärjestelyjä varten tarvitaan kuitenkin erillinen koulukuljetushakemus ja mahdollisesti myös asiantuntijalausunto.
Kerminen ei ymmärrä, miksi pienen lapsen ajatellaan alun perinkään selviävän puolentoista kilometrin matkasta.
– Ei 5-vuotiasta voi laittaa kävelemään, ei hän osaa väistää kapealla tiellä kaahaavia autoja. Varsinkin kun tulee pimeää ja lunta, jolloin tien auraaminenkin hoituu usein vasta myöhemmin päivällä, Kerminen toteaa.
Hänestä asiantuntijalausunnon vaatiminen on myös kummallista, sillä muilla alueilla esikouluikäisiä kuljetetaan kotiovelle ilman erillisiä lausuntoja.
– Niillä suunnilla, missä koululaisia on enemmän, järjestetään myös kyytejä oville. Meidän tiemme varressa ei ole muita koululaisia, joten varmaan tämä on taas kustannuskysymys.
– Esikoisen kohdalla tällaisia ongelmia ei ollut. Hänet haettiin ja tuotiin kotipihalle, eikä tarvittu mitään erillisiä asiantuntijalausuntoja kyydin varmistamiseksi, sanoo Kerminen.
Jotkut asuvat paremmin reitin varrella
Mikkelin kaupungin edustaja Skott toteaa, että kaikkia kuntalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti koulukyytien suhteen. Hänen mukansa osa oppilaista asuu paremmin koulukuljetuksen reitin varrella, jolloin reitti voi kulkea esimerkiksi kotipihan ohi.
Epäselvyyksiä aiheuttavat myös samasta laista tehdyt useat tulkinnat.
– Vuosien varrella siitä on käyty keskustelua, että mitä perusopetuslaissa tarkoitetaan, kun puhutaan, että oppilaan kuljetus täytyy järjestää suoraan esiopetukseen.
– Usein tämän tulkitaan tarkoittavan kyydin järjestämistä suoraan kotiovelta koululle. Asia ei kuitenkaan ole näin. Jos esikoululaisella on esimerkiksi päivähoitoa ennen esikoulun alkamista, järjestetään kuljetus vasta esikoulun alkamisaikaan, jolloin oppilas pääsee suoraan esikouluun, Skott kertoo.
Isoäiti auttaa kuljettamisessa
Esikoululaisen koulukyydin järjestyminen vain puoleen matkaan tuli yllätyksenä koko Kermisen perheelle.
Esikoululle oli aiemmin ilmoitettu, että lapsi tuotaisiin ensimmäisenä päivänä itse paikalle, mutta tyttö tarvitsisi myöhemmin iltapäivällä kyydin takaisin kotiinsa.
– Soitin varmistaakseni asian ja kaupungin käyttämästä taksiyhtiöstä sanottiin, että tytön haku on kunnossa. Meillä ei ollut mitään puhetta siitä, ettei tyttöä kuljetettaisikaan kotiin asti vaan jätettäisiin lähimpään risteykseen.
Tilanteen muututtua Kermisen perheen esikoululaisen kyyditseminen hoidetaan isoäidin avustamana.
Perhe ei kuitenkaan haluaisi velvoittaa isoäitiä viemään ja hakemaan lasta kahdesti puolentoista kilometrin päästä kävellen.
– Äidilläni ei ole edes ajokorttia, ja 5-vuotias on vielä niin pieni lapsi, Kerminen toteaa.