Koulun joulujuhlien uskonnollisuuteen liittyvää polemiikkia ratkotaan Jyväskylässä selkein keinoin.
Millaisia kristilliseen kulttuuriperintöön pohjautuvia traditioita saa esittää koulun joulujuhlissa?
Tämä kysymys on herättänyt syksyn aikana runsaasti keskustelua, sillä koulujen monikulttuurisuus ja uskonnonvapauskysymykset ovat olleet pinnalla.
Ristiriitaiset kannanotot muun muassa koulujen kevätjuhlien Suvivirsi-esityksistä ovat laajentuneet koskemaan myös joulujuhlien sisältöä.
Saako joulujuhlissa laulaa virsiä? Mikä traditio tulkitaan liian uskonnolliseksi?
Lue lisää: Voiko joululauluja enää laulaa koulussa? Tässä menee uskonnollisuuden raja
Entinen opettaja ja Jyväskylän seurakunnan pastori Tiina Koskela pitää haitallisena ajatusmaailmaa, jossa kaikki kielletään siksi, että jotkut saattavat pahoittaa mielensä.
– Kieltojen sijaan pitäisi tutustua ja pyrkiä ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja uskontoja. Sillä tavoin laajennamme maailmankuvaamme, Koskela sanoo.
Pastori Tiina Koskela kertoo, miten Jyväskylä on ratkonut tilannetta kirkon ja kaupungin yhteistyösopimuksella.
Koskela työskentelee aktiivisesti eri uskontokuntiin lukeutuvien maahan muuttaneiden parissa. hänen kokemuksensa on se, että maahan muuttaneet haluavat nimenomaan oppia, miten paikalliset elävät, ja millaisia ovat paikalliset tavat ja kulttuuriperimä.
– Maahan muuttaneet ovat usein hyvin kiinnostuneita kristinuskosta ja historiastamme, ja he haluavat ymmärtää meidän kulttuuriamme, jotta voimme käydä myös dialogia eri uskontojen välillä.
Jyväskylässä selkeä linjaus
Koskela työskentelee pappina Jyväskylässä, jossa kaupunki ja seurakunta ovat tehneet yhteistyösopimuksen siitä, miten perinteisiä juhlia vietetään.
Kaupungin ja seurakunnan yhteisissä pelisäännöissä todetaan selkeästi, että perinteiset juhlatapahtumat eivät ole uskonnollisia tapahtumia, eivät siten myöskään vapaaehtoisia.
Tapahtumissa saa olla kristillisestä perinteestä nousevia elementtejä, kuten virsiä.
– Koulun joulujuhlissa voi olla elementtejä, jotka nousevat kristillisestä perinteestä, mutta se ei ole uskonnon harjoittamista, Koskela painottaa.
Lue myös: Messias-oratorio, Suvivirsi, joulujuhla – näin uskonnosta kouluissa on kohuttu yksittäisistä vanhemmista tasavallan presidenttiin
Raamattua ei juhlissa lueta
Uskonnonharjoittamista on Koskelan mukaan muun muassa rukous, sakramentit, hartaus ja Raamatun lukeminen. Nämä puuttuvat koulujen joulun aikaan vietettävistä juhlista.
– Joulujuhla ja joululomat vietetään siksi, että joulu on kristinuskon juhla, mutta koulun joulujuhlat eivät ole uskonnonharjoittamista, hän kiteyttää.
– Joulujuhla on vuoden kiertoon kuuluva juhlatilaisuus, ja sitä juhlistetaan vuoden kierron mukaisin elementein, musiikein ja symbolein.
Lue lisää: Opetushallitus: Barokkikonsertin peruminen oli väärä tulkinta – "Ohjetta ei tarpeen muuttaa"
Koskela korostaa, että kristinuskoon kuuluu lähimmäisenrakkaus, joka näkyy myös joulun juhlaperinteissä syrjittyjen ja heikommassa asemassa olevien muistamisena.
– Tietyt kristinuskoon perustuvat traditiot juhlaperinteissämme ovat osa kulttuuriperimäämme ja historiaamme. Kirkko tekee työtä yhteisöllisyyden vahvistamisen eteen, ja traditiot tarjoavat lapsille aineksia oman maailmankuvansa muodostamiseen.