Messias-oratorio, Suvivirsi, joulujuhla – näin uskonnosta kouluissa on kohuttu yksittäisistä vanhemmista tasavallan presidenttiin

Viime viikolla syntyi kohu, kun Länsi-Uudenmaan Kirkkonummella sijaitseva peruskoulu peruutti barokkikonsertin sen uskonnollisten viitteiden vuoksi.

Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin kamarikuoron yhteisesityksessä oli tarkoitus kuulla barokkisäveltäjä Georg Friedrich Händelin Messias-oratoriota vuodelta 1741. Kyseinen teos perustuu Raamatun teksteihin.

Lue myös: Koululaisten konsertti peruttiin uskonnollisista syistä – Purra MTV:lle: "Missä jamassa tässä maassa ollaan"

Koulun rehtori perui konsertin vain muutamaa päivää ennen konserttipäivää. Kirkkonummen opetusjohtaja Astrid Kauber kertoi Helsingin Sanomille rehtorin keskustelleen hänen kanssaan ennen perumispäätöksen tekemistä.

– Haluamme Kirkkonummella tarjota jatkossakin lapsille taide-elämyksiä, mutta haluamme myös noudattaa Opetushallituksen ohjeita, opetusjohtaja kommentoi.

Opetushallituksen johtaja Kurt Torsellin mukaan kirkkonummelaiskoulu tulkitsi Opetushallituksen ohjeistusta väärin peruessaan barokkiorkesterin konsertin.

Lue lisää: Opetushallitus: Barokkikonsertin peruminen oli väärä tulkinta – "Ohjetta ei tarpeen muuttaa"

Torsell sanoi MTV Uutisille, että ohjeistuksen mukaan barokkikonserttia ei luokitella uskonnon harjoittamiseksi.

– Meidän tulkinta on se, että konserttia ei olisi tarvinnut perua. Olisi ollut mahdollista, että kaikki oppilaat käyvät barokkikonsertissa, eikä olisi tarvinnut tarjota muuta tilaisuutta tilalle, Torsell sanoo.

– Mutta ymmärrystä löytyy myös sille, että kun päätös pitää nopeasti ja halutaan toimia oikein. Se on varmasti ollut taustalla tässä.

Lue lisäksi: Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien yhdistämistä selvitetään

Konsertin järjestäjien mielestä perumisen taustalla on vastikään Hämeenlinnassa sattunut tapaus, jossa kaupunki sai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta kehotuksen maksaa 1 500 euron hyvitys uskonnottomalle oppilaalle, joka vuonna 2023 altistui koulussa musiikin kuuntelulla kristillisille arvoille.

Kyseinen tapaus tulkittiin syrjinnäksi.

– Mielestämme on erittäin tärkeää ymmärtää omaa ja muiden historiaa ja uskontoja. Kaikkea, mitä ymmärtää, ei tarvitse henkilökohtaisesti allekirjoittaa. Händelin suuret oratoriot – kuten tässä tapauksessa Messias – ovat merkittävä osa eurooppalaista kulttuuriperintöä, järjestäjien yhteisessä Facebook-päivityksessä kirjoitettiin.

– Toivomme kouluille selkeitä ohjeita tunnustuksellisten tilaisuuksien erottamiseen yleisestä kulttuurityöstä.

Poliittiset päättäjät eivät ole jättäneet väliin tilaisuutta tuoda kantojaan asiassa esiin. Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan kristillisyyttä on alettu pelätä.

– Se (barokkikonsertin peruminen uskonnollisten syiden vuoksi) kertoo valitettavasti siitä, missä jamassa tässä maassa ollaan, Purra sanoi MTV Uutisille.

– Ilmeisesti näissä kouluihin liittyvissä, voiko niitä kohuiksi sanoa, on kyse siitä, että voimakkaan vakaumuksellisesti uskonnottomat henkilöt ovat kokeneet loukkaavaksi jollain tapaa kristillisyyteen viittaavan toiminnan kouluissa. Itse en voi tällaista ymmärtää ja pidän sitä hullunkurisena.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.

– Taide ja kulttuuri kertovat siitä, mistä olemme tulleet ja keitä olemme - ne kertovat tarinaamme. Kulttuuriperintöä ei pidä pelätä, Multala kirjoittaa.

– Koululaisten barokkikonsertin peruminen on vahvaa ylireagointia. Koulut ovat kulttuurikasvatuksen paikkoja, ei hukata sitä!

Myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti kantaa kohuun.

– Ei näin. Toivottavasti tämä ei pidä paikkansa. Millainen yhteiskunta on se, jossa koululaiset eivät saa kuulla barokkikonserttia ja oppia tuntemaan kulttuurihistoriaa. Tällainen yliherkkyys ei turvaa oikeuksia, vaan rajoittaa mahdollisuuksia.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi puolestaan kyseli järjenkäytön perään.

– Ovatko ihmiset tulleet aivan hulluiksi? Bachia ja Händeliä ei voi enää kuunnella kouluissa??? Nyt järki ja suhteellisuudentaju käteen. Oppineet ihmiset asettavat itsensä naurunalaiseksi, hän päivitteli.

Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen taas muistutti päivityksessään suomalaisen kulttuurin olevan kietoutunut kristinuskoon.

– Se näkyy etenkin vanhoissa teoksissa sävellyksistä kuvataiteeseen. Ei niiden kuuntelu tai katselu ole uskonnon harjoittamista tai julistamista, se on sivistyksen lisäämistä.

Kantelu syrjinnästä johti Hämeenlinnassa 1 500 euron korvaukseen

Uskonto, kulttuuri ja koulu ovat olleet monesti aiemminkin kohua herättänyt kombo.

Edellä mainitun barokkikonsertin järjestäjät uskoivat konsertin peruuttamisen johtuneen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan hämeenlinnalaiselle koululle suosittelemasta 1 500 euron korvauksesta oppilaalle. Kyseessä on lautakunnan ensimmäinen päätös tätä laatua.

Lue myös: Opetusministeri Adlercretuz: Kouluissa tärkeää opettaa kulttuurihistoriaa

Syrjintä tapahtui 2023 koulun tilaisuudessa, jonka piti olla kaikille sopiva, mutta tilaisuus olikin seurakunnan järjestämä ja uskonnollinen. Uskonnollisen laulun tilaisuudessa kuulleen alakoululaisen äiti teki kantelun yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja vei asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan.

Lain mukaan oppilaille tulee järjestää toinen samanarvoinen tilaisuus, jos koulu järjestää uskonnon harjoitusta tai uskontoon sitouttavaa toimintaa.

Ylen artikkelin mukaan hämeenlinnalaiskoulu pahoitteli tilannetta jälkikäteen, koska sen mukaan tilaisuus olikin ollut muuta, mistä esiintyjän kanssa oli sovittu.

Lue lisää: Opetushallitus: Barokkikonsertti ei ole uskonnollinen tilaisuus

Samassa artikkelissa Hämeenlinnan virkaa toimittava opetustoimenjohtaja Antti Karrimaa toteaa koululla tapahtuneen konsertin suhteen virhe.

Karrimaan mukaan kaupungin muillakin kouluilla on ollut uskonnollisia tapahtumia, joista on tiedotettu hyvissä ajoin ja tarvittaessa on järjestetty muun sisältöinen ohjelma niille, jotka eivät halua osallistua.

Hyvitys syrjinnästä myös Kauhajoella

Kirkkonummen ja Hämeenlinnan lisäksi muuallakin Suomessa on noussut uskontohälyä.

Ilkka-Pohjalainen uutisoi maaliskuussa, että Kauhajoen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla maksoi keväällä korvauksia lukiolaiselle uskonnollisesta syrjinnästä koulussa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki sovitteluesityksen, jossa esitettiin 2 500 euron hyvitystä ja johon kaupunki suostui.

Kantelun kohteena olivat Kauhajoen seurakunnan lukiossa järjestämät aamunavaukset, joissa oli evankelisluterilaisen kirkon tunnustuksellista sisältöä, vaikka niiden pitäisi olla sopivia myös uskonnottomille ja muille uskontokunnille.

Lukio-opiskelija oli huomauttanut asiasta koululla, mutta koulu ei hänen mukaansa muuttanut käytäntöjä.

Lue lisäksi: Barokkikonsertin peruminen: Päivi Räsänen vaatii muutosta

Keväällä myös Itä-Suomen yliopisto päätti olla järjestämättä 1600-luvulta asti tohtoripromootioperinteeseen kuuluneen promootiojumalanpalveluksen.

Yliopisto perusteli päätöstä halulla kunnioittaa kaikkia katsomuksia.

Tänä syksynä Pohjois-Savossa Lapinlahdella sijaitsevan Paloisten kyläkoulun rehtori sai vakavan huomautuksen Itä-Suomen aluehallintovirastolta, koska koulun rutiineihin kuului aamuvirsi ja ruokarukous.

Koulujuhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia

Yksi iso keskustelunaihe viime vuosina on ollut koulujen joulu- ja kevätjuhlien sisältö.

Vuonna 2019 eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi erään koulun toimineen lainvastaisesti sen järjestettyä joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Kirkossa pidetyssä tilaisuudessa oli muun muassa laulettu virsiä, esitetty jouluevankeliumi ja seurakunnan pappi oli pitänyt puheen.

Lue myös: Koulujen joulujuhlia ei voi enää pitää kirkossa – uusi linjaus aiheuttaa pettymyksiä ja päänvaivaa eri puolilla Suomea: "Aihe herättää vahvoja tunteita"

Perustuslakivaliokunnan mukaan kirkko ei ole juhlien järjestämispaikkana suoraan perustuslain vastainen, mutta uskonnollisen tilan käyttöön voi liittyä uskonnonvapauden tai yhdenvertaisuuden kannalta jännitteitä.

Opetushallitus korosti tuolloin huolellista harkintaa, mikäli juhla aiotaan pitää kirkossa tai muussa uskonnollisessa paikassa.

Lue lisää: Maaseudun Tulevaisuus: Enemmistö sallisi koulun yhteisen joulujuhlan järjestämisen kirkossa

Esi- ja perusopetuksessa Opetushallituksen ohjeiden mukaan pääsääntö on, että kaikille oppilaille tarkoitettu koulun yhteinen joulujuhla ei voi olla uskonnollinen tilaisuus.

Juhla saa kuitenkin sisältää yksittäisiä esimerkiksi yhden virren laulamisen tai yksittäisiä perinteisiä, uskonnollista alkuperää olevien osien kaltaisia uskontoon viittaavia elementtejä.

Suvivirsi-kohu, kevään merkki

Keväällä 2014 otsikoihin nousi virsi numero 571 eli Suvivirsi.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehotti kannanotossaan Opetushallitusta tarkistamaan koulujen uskonnollisia juhlia koskevaa ohjeistusta.

Kohu nousi tulkinnasta, jonka mukaan Suvivirren laulaminen kevätjuhlissa ei ole sopusoinnussa uskonnonvapauden kanssa.

Lue lisäksi: Apulaisoikeuskansleri: Koulujen uskonnolliset tilaisuudet ongelmallisia

Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti tuolloin kantaa asiaan, koska siitä oli noussut kohu.

Valiokunta linjasi, että se ei pidä vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnollisiksi katsottavia tilaisuuksia uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina, jos niistä tiedotetaan etukäteen ja niihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.

Vuoden 2014 Suvivirsi-kohuun otti kantaa myös tasavallan presidentti.

– Ei tainnut olla mitään tärkeämpää puhuttavaa sitten. Minä olen ihmetellyt sitä jupakkaa, Sauli Niinistö kommentoi Ylen Ykkösaamussa tuolloin.

Lue myös: Niinistöltä tyly heitto Suvivirsi-jupakkaan

Ihmetellen asiaan suhtautuivat myös perustuslakivaliokunnan aiemmat puheenjohtajat, kokoomuksen konkaripoliitikot Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi.

He pitivät apulaisoikeuskanslerin kannanottoa yhteisen tiedotteen arvoisena.

– Lausunto on yllättävä, koska vakiintuneesti viime vuosina on tulkittu, että ei ole perusoikeuksiin liittyviä esteitä Suvivirren laulamiselle koulun kevätkauden päätösjuhlassa, kaksikko totesi.

Lue lisää: Valtaosa nuorista hyväksyy Suvivirren laulamisen kevätjuhlassa – yhä harvempi pitää itseään uskonnollisena

Suvivirsi on pysynyt puheenaiheena keväisin nykypäivään asti.

Viime toukokuussa julkaistun vuoden 2023 Nuorisobarometrin mukaan kaksi kolmasosaa nuorista ajattelee Suvivirren laulamisen yhteisessä kevätjuhlassa olevan sopivaa.

Kesäkuussa 2024 puolestaan espoolainen huoltaja teki Espoon kaupungille hyvitysvaatimuksen, jonka mukaan kahden espoolaisen koulun kevätjuhlassa oli laulettu Suvivirsi tiedottamatta siitä etukäteen. Aiheesta uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat.

Näin ollen oppilas ja huoltaja eivät olleet voineet etukäteen valmistautua juhlasta poistumiseen laulun ajaksi. Huoltaja vaati Espoon kaupunkia tunnustamaan vakaumukseen perustuva syrjintä ja maksamaan huoltajalle ja hänen lapsilleen hyvityksenä yhden euron.

Espoon perusopetuksen johtaja hylkäsi hyvitysvaatimuksen.

Aiemmin tänä syksynä Helsingin Sanomat uutisoi valituksen tehneen huoltajan yrittäneen jo vuosia poistaa uskonnollisia elementtejä koulujen juhlista ja että huoltaja aikoo katsoa syrjintäkiistan valituspolun loppuun asti.